Suomalaisen Spirit-ohjelman missiona uusiutuva muovi

Spirit-ohjelma pyrkii muuttamaan koko muoviteollisuuden, jotta muovi voitaisiin joskus valmistaa kokonaan ilman fossiilisia raaka-aineita.

Elina Saarinen

Kielletäänkö muovien käyttö? Vai pystytäänkö muoveja tuottamaan, käyttämään ja kierrättämään kestävästi? Sadan miljoonan euron Spirit-ohjelma haastaa koko muovialan ratkaisemaan tätä kohtalonkysymystä.

”On elämän tai kuoleman kysymys, onnistuuko muoviteollisuus toteuttamaan isossa mittakaavassa vihreän siirtymän ja muuttumaan kestäväksi”, sanoo ohjelmajohtaja Jari Lehtinen Borealis Polymers Oy:stä.

Lehtinen johtaa kesäkuussa käynnistynyttä Spirit-ohjelmaa, joka jatkuu vuoteen 2025. Business Finland on valinnut Borealiksen ohjelman veturiyritykseksi.

Borealis on sitoutunut satsaamaan 50 miljoonaa euroa muovien kestävyyssiirtymän vauhdittamiseen. Business Finland rahoittaa potista 40 prosenttia eli 20 miljoonaa euroa.

Lisäksi Business Finland osoittaa 50 miljoonan euron rahoitushaun ohjelmaan mukaan lähtevien kumppanien ja yrityskonsortioiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteihin.

Spiritin nimi kuvaa muutoksen massiivisuutta. Akronyymi tulee sanoista sustainable plastics industry transformation, vapaasti suomennettuna muoviteollisuuden muutos kestäväksi.

Muovi on aina ollut kevyt, kestävä, joustava ja monipuolinen materiaali, mutta nyt on muutettava tapa, jolla muovia valmistetaan, käytetään ja hyödynnetään käytön jälkeen.

Spirit on kuvaava nimi siitäkin syystä, että sana tarkoittaa henkeä, asennetta. Juuri sellaista tarvitaan, jos ollaan muuttamassa kokonaista teollisuussektoria.

”Ei meillä ole sellaista vääristynyttä kuvaa, että voisimme tehdä tämän yksin”, korostaa Borealiksen jatkuvan parantamisen päällikkö Jaakko Tuomainen, joka vastaa ohjelman muovien kiertotalous -työpaketista.

”Muoviteollisuuden kiertotalouden arvoketjut ovat vasta muodostumassa, ja tähän tarvitaan fiksua, avointa yhteistyötä, jottei lähdetä tekemään ratkaisuja vain yhden yrityksen kannalta.”

Syöttöaineita sivuvirroista

Borealiksella on Porvoon Kilpilahden tuotantoalueella kuusi tehdasta krakkereineen. Niissä valmistetaan vuosittain yli 600 000 tonnia markkinoiden valtamuoveja polyeteeniä ja polypropeenia, joita käytetään muun muassa putkissa, pakkauksissa ja pinnoitteissa.

Jari Lehtinen muistuttaa, että ilman muovia ei olisi vesihuoltojärjestelmää, elintarviketeollisuuden logistiikkaketjuja, yhteiskuntien sähköistymistä tai digitalisaatiota, sillä materiaalia tarvitaan näihin kaikkiin.

Esimerkiksi muoviputkissa hiili varastoituu kymmeniksi, jopa sadaksi vuodeksi.

”Mutta käytämme muovien valmistuksessa fossiilisia syöttöaineita ja tuomme koko ajan lisää hiiltä ilmakehään”, Lehtinen myöntää.

Jokainen neitseellisistä raaka-aineista valmistettu muovikilo aiheuttaa noin kahden kilon hiilidioksidipäästöt. Jos muovia ei kierrätetä, tulevat lisäksi tuotteen käytön jälkeisen polton aiheuttamat noin kolmen kilon päästöt.

Porvoon tuotantolaitosten päästöt ovat vuositasolla 0,5 miljoonaa tonnia, mikä tekee Borealiksesta Suomen päästökauppalistan toimijoista seitsemänneksi suurimman yrityksen.

Borealiksen tavoitteena on, että vuonna 2045 Kilpilahden tuotanto olisi hiilineutraalia, eikä krakkereiden uuneista tulisi hiilidioksidipäästöjä. Krakkerien sähköistäminen saattaisi olla yksi keino.

Toinen tavoite on, että vuonna 2030 Kilpilahden tuotannon syöttöaineista kolmasosa olisi uusiutuvia tai kierrätettyjä. Tämä tarkoittaa, että 400 000 tonnia fossiilista syöttöainetta korvataan uusiutuvilla ja kierrätetyillä syöttöaineilla.

Borealis tuo vuosittain noin miljoona tonnia hiilivetyjä ulkomailta. Jos edes osa tästä pystyttäisiin tuottamaan Suomessa, kyseessä olisi iso liiketoiminta. Se vaatii myös isot investoinnit.

”Itse uskon, että meillä voisi olla hyvät mahdollisuudet löytää Suomesta korvaavia aineita fossiilipohjaisille raaka-aineille esimerkiksi metsäteollisuuden jäte- ja sivuvirroista”, Lehtinen näkee.

Globaalisti muovia tuotetaan yli 300 miljoonaa tonnia vuodessa. On vaikea löytää korvaajaa fossiilisille raaka-aineille tässä mittakaavassa, mutta tarve on sellainen, että edistysaskeleiden ottajan tie johtanee myös kansainvälisille markkinoille.

(Kaaviokuva Borealis) Borealis Polymers haluaa vaihtaa fossiilisista syöttöaineista uusiutuviin ja kierrätettyihin syöttöaineisiin.

 

”Muovialan isoin agenda”

Spirit-ohjelmassa on neljä työpakettia, joista ensimmäinen keskittyy löytämään uusiutuvia syöttöainevaihtoehtoja nestekaasulle ja naftalle.

Toinen työpaketti tavoittelee mekaanisen ja kemiallisen kierrätyksen ratkaisuja, joilla muovin sisältämä hiili saataisiin pysymään kierrossa. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös jätelogistiikka ja lajittelu. Näin varmistetaan kierrätysmuovin laatu.

Jaakko Tuomaisen mukaan ensisijaisesti kannattaa pidentää muovituotteen ikää uudelleenkäytöllä, koska muovin käyttöarvo on usein sen materiaalista arvoa tärkeämpi.

Sitten kun tuote ei enää toimi käyttötarkoituksessaan, se tulee polttamisen sijaan hyödyntää materiaalina. Tähän tarvitaan jätelogistiikkaa, lajittelua ja erilaisia kierrätysteknologioita.

Tuomainen ja Lehtinen toivovat, että Spirit-ohjelman avulla Suomeen syntyisi lisää kierrätyskapasiteettia, muun muassa kemiallista kierrätystä.

Kolmas työpaketti koskee Borealiksen omien tuotantolaitosten päästöjä.

Neljäs paketti houkuttelee mukaan muovien arvoketjun toimijoita hyvin laajasti. Tavoitteena on kehittää mahdollistajia, jotka tasoittavat alan tietä vihreään siirtymään. Paketti pitää sisällään toimialan regulaation, pakkausten suunnittelun kierrätettäviksi, muovituotteiden käyttöiän pidentämisen ja muut kiertotaloustoimet.

Spirit-ohjelma kohdistuu tutkimukseen, testaukseen, pilotointiin, demonstraatioihin ja teknologioiden kehittämiseen. Todennäköisesti ohjelma poikii isoja laitosinvestointejakin, mutta ehkä rinnakkaishankkeina tai vasta pidemmällä tähtäimellä.

”Näen, että kestävyyssiirtymä tulee olemaan muoviteollisuuden isoin agenda seuraavat 20 vuotta”, Lehtinen kiteyttää.

 

Toistasataa yritystä kiinnostui

Suomalaistoimijoilla on selvästi kiinnostusta kestävään muoviteollisuuteen, sillä Spirit-ohjelman kesäkuiseen lanseeraustilaisuuteen osallistui yli sata yritystä ja organisaatiota.

Ekosysteemiin pääsee edelleen mukaan ottamalla yhteyttä Borealikseen. Ekosysteemissä on mahdollista muodostaa erilaisia kumppanuusprojekteja, joille voi hakea Business Finlandin innovaatiorahoitusta.

Haku veturiyritysten kumppanihankkeille järjestetään kolmesti vuodessa. Seuraava hakumääräaika on 30. syyskuuta 2022.

Kiertotalouden muutoshankkeissa on usein todettu puolueettoman fasilitaattorin merkitys, jotta syntyisi aito, vuorovaikutteinen yhteistyöekosysteemi.

Borealiksen tukena ja ekosysteemin sparraajana toimii konsulttiyhtiö Spinverse Oy.

”Luottamus on kaiken a ja o. On luotava ilmapiiri, jossa yhteistyö saadaan toimimaan, sekä innostava ja uskottava tavoite”, sanoo johtava konsultti Markku Heino Spinversestä.

”Borealis ei ole veturi, joka vetää väkisin muita perässään. Rakennamme aitoa ekosysteemiä, johon haluamme sellaisia kumppaneita, jotka ovat valmiita oikeasti tekemään yhteistyötä ja tuomaan oman kontribuutionsa kunnianhimoiseen tavoitteeseen pääsemiseksi.”

Juttu on ilmestynyt Kemia-lehdessä 5/2022.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia