Suomalaiskeksintö panee lannoituspäästöjä kuriin

Lannoitekehittäjä Biokasvu Oy on saanut eurooppapatentin keksinnölleen, joka nostaa merkittävästi lannoitetypen käyttöastetta.

Kun kasvi käyttää typen hyödykseen, aine ei päädy kuormittamaan ympäristöä.

Perinteisessä lannoituksessa viljelykasvit hyödyntävät typestä vain noin 60–70 prosenttia. Ylimäärä huuhtoutuu pellolta vesistöihin ja edelleen mereen.

Uuden lannoitetuotteen avulla voidaan parantaa myös fosforin ja muiden ravinteiden hyväksikäyttöastetta.

Sivuvirrat hyötykäyttöön

Maataloudessa syntyy eläintuotannon myötä noin 17 miljoonaa tonnia lantaa ja muita sivuvirtoja, johon on varastoitunut valtava määrä arvokkaita ravinteita.

Teoriassa määrällä voitaisiin täyttää kaikkien viljelymaiden lannoitustarpeesta noin kolmannes, Biokasvu laskee.

Yhtiön kehittämän reseptin avulla sivuvirroista syntyy tasapainotettu lannoite, joka sopii myös luomutuotantoon.

Uutuuden käytöllä vältetään myös ylilannoitusta ja säästetään maaperän hiilivarantoja, kun ylimääräinen typpi ei jää hajottamaan maan humusta.

Toiminut hyvin koekäytössä

Uutuuslannoite on jo ollut koekäytössä viljelyksillä useita vuosia. Tuote on todettu toimivaksi kaikkina testivuosina erilaisilla maalajeilla, viljelykasveilla, levitystekniikoilla ja kasvukausien sääoloilla.

Yhtiön mukaan lannoitteen hehtaarikustannus jää selvästi alle sen tuottaman lisäsadon arvon.

Biokasvu etsii parhaillaan yhteistyökumppania tuotteen lanseeraukseen. Se on tarkoitus tehdä ensin Suomessa ja muissa Itämeren maissa.

Sen jälkeen yritys pyrkii viemään lannoitteen maailman muihin lauhan vyöhykkeen maihin.

Juuret johtavat Kemiraan

Biokasvu Oy perustettiin aikoinaan lannoitetuottajana toimineen Kemiran tytäryhtiöksi, jonka tarkoituksena oli tehostaa kierrätysravinteiden käyttöönottoa.

Sittemmin yhtiö on ollut yksityisessä omistuksessa ja tehnyt yli 30 vuotta laaja-alaista tutkimus- ja tuotekehitystyötä useille alan toimijoille.

Kymmenen viime vuotta Biokasvu on keskittynyt kehittämään lannoiteravinteiksi sopivien sivuvirtojen hyödyntämistä. Lisäksi se on tutkinut viljelymaan mikrobitoimintaa.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia