Latviaan nousee tuotantolaitos, joka mahdollistaa ensimmäistä kertaa paikallisesti tuotettujen kasviproteiiniainesosien valmistuksen. Laitos on lisensoinut käyttöönsä suomalaisen Happy Plant Proteinin patentoiman kuivapuristusteknologian.
Tuleva laitos tuottaa muun muassa härkäpavusta, herneestä ja kaurasta kasvipohjaisia proteiiniainesosia Baltian, Pohjoismaiden ja muun Euroopan elintarviketeollisuudelle.
Pioneerihanke merkitsee Happy Plant Proteinin teknologian teollista käyttöönottoa. Yksivaiheinen energiatehokas prosessi pyörii vähällä vedellä eikä vaadi kemikaaleja. Sivuvirtoja ei muodostu.
Alun perin VTT:ssä kehitetyn menetelmän avulla syntyy kasviproteiinijaetta, jonka proteiinipitoisuus on minimissään 70 prosenttia. Jae sopii monenlaisten kasvipohjaisten tuotteiden ainekseksi.
Latvian-projekti on Euroopan ensimmäinen, jossa jalostetaan paikallisia viljelykasveja korkean lisäarvon kasviproteiiniainesosiksi yrityksen omalla teknologialla.
Hanke on myös merkittävä askel kohti proteiinijalostuksen tuomista lähemmäs alkutuotantoa Baltian alueella. Malli mahdollistaa hajautetun alueellisen tuotannon, lyhyemmät toimitusketjut ja uusia tulovirtoja maatalouden toimijoille.
Osin EU-rahoitteisen investoinnin kustannukset ovat noin kuusi miljoonaa euroa eli selvästi vähemmän kuin perinteisten kasviproteiinilaitosten, jotka voivat maksaa jopa 150 miljoonaa.
Iso virstanpylväs
Investoinnista vastaa latvialainen Agrofirma Lobe SIA, teknologian käyttöönotosta ja raaka-aineiden optimoinnista Happy Plant Protein.
Happy Plant Proteinin toimitusjohtajan ja perustajajäsenen Jari Karlssonin mukaan virstanpylväs on startupille tärkeä.
”Teknologiamme toimii teollisessa mittakaavassa ja luo arvoa suoraan alkutuotannossa”, hän kiteyttää hankkeen merkityksen.
Agrofirma Loben hallituksen puheenjohtaja Raivo Dzilna korostaa projektin hyötyjä maataloudelle.
”Tavoitteemme on tehdä kasviproteiinituotannosta saavutettavampaa ja paikallisempaa. Näin suurempi osa arvosta jää lähemmäs raaka-aineiden tuottajia, ja viljelijät voivat siirtyä arvoketjussa eteenpäin kohti korkeamman jalostusasteen tuotteita”, Dzilna kuvailee.
Tuotannon Latviassa on määrä käynnistyä vuoden 2027 alussa. Laitoksen suunniteltu kapasiteetti on noin 5 000 tonnia vuodessa.
Päivi Ikonen
Aiheesta aiemmin:
VTT:n spinoff-yrityksen erotusmenetelmä tuo tehoa kasviproteiinien tuotantoon
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
