NPHarvestin kehittämällä kalvomenetelmällä talteen otetut typpi ja fosfori tuottivat viljelykokeissa yhtä hyviä tuloksia kuin teollisesti tuotetut ravinteet.
Helsinkiläinen startup-yritys julkisti kokeidensa tulokset tänään 9. joulukuuta.
Kierrätysravinteet toimivat yhtä hyvin kuin synteettiset lannoitteet ja antoivat 30–40 prosenttia paremman sadon kuin lannoittamaton vertailuviljelmä.
Yhtiö toteutti Eurofins-laboratorion validoimat kokeet yhteistyössä Helsingin yliopiston Viikin koetilan kanssa.
NPHarvestin kehittämässä palkitussa prosessissa käyttövalmiit ravinteet napataan talteen jätevedestä. Samalla jätevedenpuhdistuksen kustannukset laskevat ravinteiden arvon verran.
Ravinteet talteen jätevedestä – NPHarvest voitti Pelasta Itämeri -palkinnon
Jätevirtojen ravinteet talteen – vuoden paras väitöskirja voi vähentää Suomen riippuvuutta Venäjästä
Kohti teollista mittakaavaa
”Viljelykokeiden tulokset vahvistavat, että kierrätysravinteet todella toimivat niin tehokkaasti kuin odotimme”, kommentoi NPHarvestin toimitusjohtaja Juho Uzkurt Kaljunen.
Uzkurt Kaljunen toivoo tuoreiden tulosten rohkaisevan koko Suomea ja Eurooppaa hyödyntämään kiertotalouden ratkaisuja ruoantuotannossa ja vahvistamaan siten maanosan omavaraisuutta.
Kierrätysravinteilla voitaisiin korvata etenkin Euroopan lannoitetuontia Venäjältä.
Yhtiö valmistautuu parhaillaan modulaaristen talteenottojärjestelmiensä käyttöönottoon teollisessa mitassa.
”Seuraavaksi skaalaamme kehittämämme teknologian kaupalliseen toimintaan, jotta voimme muuttaa eurooppalaisten kaupunkien ja teollisuuden jäteveden ongelmasta arvokkaaksi resurssiksi.”
Irti ympäristökuormasta ja Venäjä-riippuvuudesta
“Synteettiset lannoitteet turvaavat globaalia ruoantuotantoa, mutta niiden valmistukseen liittyy raskaita ympäristövaikutuksia ja geopoliittisia riskejä”, muistuttaa puolestaan NPHarvestin operatiivinen johtaja Sara Ikonen.
Ikosen mukaan kokeiden tulokset osoittavat, että peltojen sato pystytään pitämään nykyisellä tasolla myös ilman tuontiravinteita ja maakaasua vaativia valmistusprosesseja.
EU tuo tätä nykyä lähes neljänneksen ja Suomi yli 70 prosenttia lannoitteistaan Venäjältä.
Unionimaat maksoivat venäläislannoitteista vuonna 2024 yli 2,2 miljardia euroa. Jatkossa hinta tuplaantuu EU:n tuontitariffien myötä.
Voitto pitchauskilpailussa
NPHarvestin viljelykokeet toteutettiin osana EU-rahoitteista EIT Food Test Farms -ohjelmaa, jonka pitchauskilpailun yhtiö voitti lokakuussa.
Vuonna 2020 perustettu startup on tähän mennessä kerännyt 2,2 miljoonan euron rahoituksen. Yhtiö tekee yhteistyötä muun muassa Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kanssa.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
