Syöpäsolujen altistaminen äänihuulten värähtelyä jäljittelevälle musiikille vähensi kurkkusyövän pahanlaatuisuutta, osoittaa tuore turkulaistutkimus.
Kudosjäykkyyden on tiedetty lisäävän syövän aggressiivisuutta liikkumattomissa kudoksissa, sillä solut reagoivat ympäristönsä fysikaalisiin ominaisuuksiin.
Solujen herkkyys ulkoisille voimille sai tutkijat kiinnostumaan kurkunpääsyövästä, joka yleisimmin ilmaantuu äänihuuliin eli koko ajan värähtelevään kudokseen. Syöpä kuitenkin jäykistää kudoksen liikkumattomaksi.
”Pohdimme, voisiko liike olla lääke”, kertoo Suomen Akatemian huippuyksikön johtaja, akatemiaprofessori Johanna Ivaska Turun yliopistosta.
Yhdessä professori Sara Wickströmin tutkijaryhmän kanssa Ivaskan ryhmä otti käyttöön bioreaktorin, jossa syöpäsoluja kasvatettiin kaiuttimen päällä värähtelevällä kalvolla.
Väitöskirjatutkija Jasmin Kaivola keksi liittää laitteeseen vanhan matkapuhelimen soittamaan musiikkia ja muita ääniä.
Osoitti myös lääkeaihion lupaavaksi
Tutkijoiden ennustukset osuivat oikeaan. Solujen altistaminen värähtelylle vähensi niiden pahanlaatuisuutta. Yksi muutoksista oli yap-proteiinin määrän pienentyminen soluissa.
Tutkijoilla oli käytössään noin 200 suomalaisen potilaan aineistosta kerättyjä varhais- ja edenneen vaiheen kurkunpääsyöpänäytteitä.
Niiden perusteella he havaitsivat, että kudosjäykkyyttä lisäävien proteiinien normaalia runsaampi ilmeneminen lisäsi yap-proteiinin aktiivisuutta ja johti taudin huonoon ennusteeseen.
Kehitteillä on parhaillaan yap-proteiinin toimintaa estävä täsmälääke. Kokeellinen malli osoitti, että lääke tepsii syöpään odotetusti.
Uraauurtava tutkimus
Kehittyvien syöpien biomekaniikkaa ei ole aiemmin tutkittu liikkuvissa kudoksissa. Jasmin Kaivolasta olisi kiinnostavaa selvittää, onko turkulaisten löytämällä mekanismilla ennustearvoa muissa liikkuvien kudosten syövissä, esimerkiksi keuhkosyövässä.
”Olemme innoissamme tuloksista ja uskomme, että tutkimustuloksemme voivat johtaa lääkkeiden kehittäjiä tutkimaan niiden soveltuvuutta myös tähän huonon ennusteen vaikeasti hoidettavaan syöpään”, Kaivola sanoo.
Tulokset julkaisi Nature Materials -lehti. Tutkimukseen osallistui suusyöpälääkäreitä Turun ja Helsingin yliopistollisista keskussairaaloista sekä pehmeän aineen fysiikan tutkijoita Wienistä ja Milanosta.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
