Paraislainen Nexamass haluaa luoda toimivan järviruokoketjun, josta hyötyvät ympäristön ja teollisuuden lisäksi monet toimijat.
Uuden yrityksen perustajat Altti Kettinen ja Pär Mickos uskovat järviruo’on mahdollisuuksiin.
Ruokoa voi hyödyntää muun muassa katemateriaalina, kuivikkeena, kattojen rakentamisessa ja pakkausteollisuudessa. Viime vuosina siitä on tehty myös esimerkiksi pillejä ja biohiiltä.
”Urakoitsijoitakin on jo aika hyvin. Jos pystyisimme takaamaan heille tarpeeksi työtä, he voisivat investoida parempaan kalustoon, mikä tekisi toiminnasta tehokkaampaa”, yrittäjät sanovat.
Heidän mukaansa korjuuta tehdään lähinnä vanhoilla rinnekoneilla, joilla niittokustannus on liian korkea. Markkinoille on kuitenkin alkanut tulla myös varta vasten ruokoa varten kehitettyjä leikkuulaitteita.
Raaka-ainetta jatkuvaan käyttöön
Ruovikot ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet laidunnuksen vähenemisen ja rehevöitymisen seurauksena. Nykyään Suomen rannikoilla on ruovikkoa arviolta 40 000 hehtaaria.
Nexamass aikoo aluksi keskittyä talviruokoon, jota voi niittää maalta lokakuun alusta maaliskuun loppuun. Maanomistajille ruoko tarjoaa uuden tulonlähteen.
”Maanomistajat ovat yleensä viljelijöitä, ja he ovat osoittautuneet hyviksi yhteistyökumppaneiksi. Kun viljelijöille avautuu mahdollisuus lisäansioille, he tarttuvat siihen yleensä innolla ja keksivät ratkaisut ongelmiin”, Mickos sanoo.
Tarkoitus ei ole leikata ruokoa niin, että se kuolee, vaan siten, että raaka-ainetta kerätään joka vuosi uudesta kasvustosta.
”Näin biomassaa saadaan käyttöön jatkuvasti ja joka kerralla puhdistetaan samalla vesistöä. Toki pitää puhua tuhansista hehtaareista ennen kuin vaikutuksen voi nähdä Itämeressä.”
Tavoitteena regeneratiivinen liiketoiminta
Nexamassin kaksikolla on takanaan pitkä ura. Pär Mickos harkitsi jo eläköitymistä, mutta uusi yritysidea sai hänet jatkamaan. Motivaatio löytyi ympäristöstä. Yrittäjät uskovat, että heillä on aito mahdollisuus regeneratiiviseen eli uudistavaan liiketoimintaan.
”Se tarkoittaa sitä, että yrityksen voittoa tuottava liiketoiminta parantaa samalla ympäristön tilaa”, Altti Kettinen kuvailee.
Kaikki ylös nostettava ruoko poistaa samalla ravinteita vedestä.
”Tiedämme tarkkaan, kuinka paljon typpeä ja fosforia ruoko sisältää, joten pystymme raportoimaan jokaisen niiton ympäristövaikutuksen”, Mickos sanoo.
Jos ruoko jää mätänemään veteen, siitä vapautuu metaania, joten ruovikon poistaminen on siksikin tärkeää.
Toimintaa eri puolilla maata
Nexamass on saanut Lounais-Suomen elinvoimakeskukselta 44 000 euron rahoituksen kahden seuraavan vuoden työlleen. Rahoitus jatkuu toukokuun 2027 lopulle.
Suomessa on jo toteutettu ja käynnissä muitakin järviruokoon liittyviä projekteja, joista osa on saanut EU:n maaseuturahoitusta.
Menossa olevan BalticReed-hankkeen tavoitteena on niittää ruovikkoa 250 hehtaarilta Suomesta ja Ruotsista. Kokonaisbudjetiltaan kolmen miljoonan euron hanketta rahoittaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma.
Päivi Ikonen
Lue myös:
Vaasan rantaruovikkoja siistitään – ongelmallinen järviruoko biokaasuna hyötykäyttöön
Järviruoko sopisi biotuoteteollisuuden lisäraaka-aineeksi
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
