Novo Nordisk -säätiö on myöntänyt kymmenen miljoonan euron rahoituksen Helsingin yliopiston johtamalle hankkeelle, jossa selvitetään, kuinka maaperän biodiversiteetti vaikuttaa sen terveyteen, tuottavuuteen ja vakauteen.
Tutkijoiden päätavoitteena on selvittää, kuinka maaperän monimuotoisuus muokkaa maaperän terveyttä erilaisissa ilmasto- ja käyttöympäristöissä.
”Terve maaperä ylläpitää ruoantuotantoa, luonnon monimuotoisuutta ja ilmaston säätelyä, mutta sen toiminnan taustalla vaikuttavat mekanismit tunnetaan puutteellisesti”, taustoittaa tutkimusta johtava professori Anna-Liisa Laine Helsingin yliopistosta.
”Hankkeen tavoitteena on tarjota tieteellinen perusta ja käytännön työkalut terveiden maaperien ylläpitämiseen ja ennallistamiseen muuttuvassa maailmassa.”
Toiminnot kytkeytyvät toisiinsa
Maaperän terveys ei ole yksittäinen ominaisuus vaan joukko toisiinsa kytkeytyviä toimintoja.
Niitä ovat muun muassa maaperän kyky sitoa hiiltä, kierrättää ravinteita, varastoida vettä, tuottaa biomassaa ja sietää häiriöitä. Kun maaperän terveys halutaan optimoida, on ymmärrettävä, kuinka toiminnot voivat sekä vahvistaa että rajoittaa toisiaan.
”Esimerkiksi runsaasti hiiltä sisältävässä maaperässä voi olla puutetta kasvien tarvitsemista ravinteista, ja ravinteikas, kasvien nopeaa kasvua edistävä maaperä voi olla herkkä kuivuudelle tai tiivistymiselle”, kuvailee professori Jussi Heinonsalo.
”Se, miten maaperän eri toiminnot tukevat tai rajoittavat toisiaan, riippuu voimakkaasti esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta, ilmastosta ja viljelykäytännöistä.”
Kohti kattavampaa arviointia
Hankkeessa toteutetaan yhtenäinen näytteenotto- ja koejärjestely Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Sen avulla voidaan tunnistaa, mitkä ekologiset mekanismit säätelevät maaperän terveyttä, ja erottaa ne paikallisesta vaihtelusta.
Lisäksi tutkijat hyödyntävät modernia tilastollista mallinnusta ja koneoppimista, joiden avulla monimutkaiset kokonaisuudet voidaan sisällyttää päätöksentekoa tukeviin analyyseihin ja aineistopohjaisiin ennusteisiin
”Tavoitteemme on tuottaa tähän mennessä kattavin ja biologisesti perustelluin ennustava malli maaperän terveydestä”, sanoo professori Jarno Vanhatalo.
Malli auttaa Vanhatalon mukaan kehittämään ilmastonmuutosta kestäviä maankäytön ja viljelyn strategioita sekä luotettavia maaperän terveyden seurantajärjestelmiä.
Tutkimushankkeeseen osallistuvat myös Lundin ja Kööpenhaminan yliopistot.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
