Suomen ensimmäinen tiedesatelliitti auttaa avaruusromun siivouksessa

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön ensimmäinen satelliitti Foresail-1 on valmiina lennolleen. Tiedesatelliitti ja sen kuljettamat tutkimusvälineet pääsevät kiertoradalleen kesällä 2022.

”Olemme luoneet Suomen Akatemian pitkäjänteisen rahoituksen avulla Suomeen ensimmäisen tieteellisen avaruusohjelman, jonka tavoitteena on kehittää kestävämpää avaruustutkimusta”, kuvailee huippuyksikön johtaja, professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta.

Helsingin yliopiston lisäksi yksikössä ovat mukana Aalto-yliopisto, Turun yliopisto ja Ilmatieteen laitos.

Satelliitin kyydissä avaruuteen matkaa muun muassa Turun yliopiston kehittämä PATE-hiukkasteleskooppi, joka auttaa tutkijoita ymmärtämään avaruuden säteily-ympäristöä.

”PATE-instrumentin tarkempien mittausten avulla tiedämme, miten elektronit poistuvat säteilyvyöhykkeistä ilmakehään”, kertoo Turun yliopiston professori Rami Vainio.

”Tiedon avulla voimme kehittää satelliitteja, jotka kestävät avaruuden säteilyä entistä paremmin ja toimivat avaruudessa pidempään.”

Plasmajarru pääsee käytännön testiin

Toinen satelliitin kuljettama huippuinstrumentti on plasmajarru, jolla satelliitti voidaan poistaa radaltaan.

Jarrua on testattu jo vuonna 2017 laukaistussa Aalto-1-opiskelijasatelliitissa. Nyt sen toimintaa on kehitetty entistä varmemmaksi.

Plasmajarrun tavoitteena on vähentää kiertoradoille kertyvää avaruusromua. Se nopeuttaa käytöstä poistetun satelliitin ohjaamista ilmakehään, jossa se palaa poroksi.

Normaalisti satelliiteilta kuluu vuosia painua ilmakehään, mutta plasmajarrun ansiosta matka voi sujua parissa kuukaudessa.

”Plasmajarru toimii teoriassa ja testeissämme, mutta emme ole vielä täysin päässeet mittaamaan plasmajarruvoimaa avaruudessa”, kertoo tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen Ilmatieteen laitoksesta.

Avoimen ohjelman alustaa voidaan käyttää myös jatkossa

Itse satelliitin rakentamisesta on vastannut Aalto-yliopisto, jonka tiimi on muun muassa kehittänyt täysin uuden, avoimen satelliittialustan.

Satelliittialustaa eli kaikkia satelliitin toimintoja, kuten asentojärjestelmää, radiota, keskustietokonetta, runkoa, antenneja, asentosensoreita, akkuja ja aurinkopaneeleja voidaan käyttää myöhemmin myös muissa Suomen satelliittimissioissa.

Aalto-yliopiston apulaisprofessorin Jaan Praksin mukaan suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota satelliitin luotettavuuteen ja pitkäikäisyyteen. Tämä tapahtui suojaamalla satelliitin elektroniikka avaruussäteilyltä paremmin kuin aikaisemmissa piensatelliiteissa.

Satelliitin ohjaamisesta ja operoinnista vastaa Otaniemen maa-asema, joka tällä hetkellä seuraa Aalto-1- ja Suomi100-satelliittien matkaa avaruudessa.

Foresail-1-satelliitti lähtee näinä päivinä Berliiniin, jossa se integroidaan laukaisualustaan. Satelliitin toimittaa perille rakettiin saksalainen laukaisuvälittäjä EXOLaunch.

Suomalaissatelliitti laukaistaan SpaceX-yhtiön Falcon 9 -raketilla Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta Yhdysvaltain Floridasta tulevana kesänä.

(Kuva Mikko Raskinen) Maitopurkin kokoinen Foresail-1-satelliitti Aalto-yliopiston satelliittilaboratoriossa testaussovittimen sisällä. Satelliitti kiinnitetään Falcon 9 -rakettiin samankaltaisella sovittimella.

Lue myös:

Avaruussään tutkija Minna Palmroth palkittiin tiedonjulkistuksesta


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 66 euroa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 44 euroa.
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 18 euroa.
  • Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia