”Tutkimuksemme haastaa aiemman oletuksen, että soiden laajuuskasvu olisi pysähtynyt tai hidastunut Fennoskandiassa”, sanoo bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Teemu Juselius-Rajamäki.

Kasvu on kuitenkin päin vastoin kiihtynyt viimeksi kuluneiden 1 500 vuoden aikana, tutkimus osoittaa.

”Vaikka tutkituilla hiekka-, sora- ja moreenimailla kasvu on maltillista verrattuna tasaisilla savimailla mitattuihin leviämisnopeuksiin, se tarkoittaa soiden jatkuvaa laajentumista keskimäärin noin senttimetrin vuodessa.”

Tutkimustulokset on julkaistu Global Change Biology -lehdessä.

Voivat varastoida runsaasti lisää hiiltä

Suot ovat merkittäviä hiiltä sitovia ja varastoivia ekosysteemejä.

Suopinta-alan kasvu voi siis tulevaisuudessa nostaa turpeeseen sitoutuvan hiilen määrää.

”On arvioitu, että pohjoiset suot voivat varastoida lisää hiiltä lähes 900 miljardia tonnia”, kertoo tutkimusta johtanut ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.

Metaanipäästöt voivat tosin aluksi olla suuria, mikäli uudet suoalueet ovat hyvin märkiä saravaltaisia suotyyppejä.

Kallis tutkimustyö kannattaa

Suot ovat tutkijoiden mukaan jääneet metsiin verrattuna vähemmälle huomiolle hiilikeskustelussa.

Ymmärrys soiden laajentumisesta ja niiden reuna-alueita on kuitenkin tärkeää sekä suoekosysteemien ekologian että ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.

Tutkimus perustuu radiohiilimenetelmällä ajoitettuihin turvenäytteisiin, mikä mahdollistaa turpeen pohjakerrosten iän selvittämisen.

Vaikka radiohiiliajoitus on kallista ja rajoittaa näytemäärää, lisääntyvä tutkimusaineisto antaa paremman käsityksen soiden kehityksestä, tutkijat korostavat.

(Kuva Teemu Juselius-Rajamäki) Rahkasammal leviää metsään Salamajärven kansallispuistossa.