Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat eristäneet jättiviruksen. Suomen ensimmäinen löytö nimettiin Jyvaskylavirukseksi.

Jättivirus paljastui, kun ympäristönäytteitä sekoitettiin Acanthamoeba castellanii -ameebaviljelmään. Viruspartikkelin halkaisija on 200 nanometriä eli noin kaksi kertaa influenssa- tai koronavirusta suurempi.

”Kansainvälisen yhteistyön avulla selvitimme Jyvaskylaviruksen perimän ja rakenteen, ja sen havaittiin olevan sukua aiemmin Ranskasta eristetyille Marseilleviruksille”, kertoo professori Lotta-Riina Sundberg.

Löytynyt jättivirus säätelee maaperän mikrobipopulaatioita.

Ympäristönäytteistä löytyi Sundbergin mukaan muitakin uusia jättiviruksia.

Jyväskyläläistutkijoiden havainto osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä maaperässä ja vesistöissä myös pohjoisilla alueilla.

Uutta tietoa jättivirusten rakenteista

Useimmat luonnossa esiintyvät virukset ovat ihmisille vaarattomia, ja niillä voi olla tärkeä rooli ekosysteemien toiminnalle.

Viime vuosina on paljastunut jopa bakteerien kokoisia jättiviruksia, jotka infektoivat ameeboita ja muita mikroskooppisia eliöitä.

Suurin osa tähän mennessä tunnistetuista jättiviruksista on löydetty Euroopasta ja Etelä-Amerikasta. Niiden elinkierto ja levinneisyys tunnetaan toistaiseksi huonosti.

Sundbergin mukaan jyväskyläläishavainto auttaa tutkijoita ymmärtämään paremmin mikrobien välisiä vuorovaikutuksia ja virusten roolia kaikkien eliöiden populaatioiden säätelijänä.

Lisäksi löytö toi uutta tietoa jättivirusten rakenteista.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä eLife-sarjassa.