Tekoäly ennakoi maastopalon – maankäytön muutokset kutistavat riskin jopa neljäsosaan entisestä

Aalto-yliopiston tutkijoiden rakentamaa tekoälymallia on jo hyödynnetty menestyksekkäästi turvesuopalojen ehkäisyyn Indonesiassa.

Aallon tutkimus keskittyi miljoonan hehtaarin alueeseen Borneon saaren Keski-Kalimantanin provinssissa. Kyseessä on Kaakkois-Aasian pahin turvesuopaloalue.

Tutkijat opettivat tekoälymallia vuosina 2002–2019 kerätyllä datalla, joka sisälsi tietoa muun muassa maaperästä, infrastruktuurista, ilmasto-oloista ja kasvillisuudesta ennen vuosittaista maastopalokautta.

Opettamisen jälkeen malli pystyi ennustamaan maastopalojen todennäköisyyden alueen eri osissa 80–95 prosentin tarkkuudella.

Mallin avulla kyettiin myös osoittamaan, että erilaisilla maankäytön muutoksilla maastopalojen riskiä voidaan pienentää jopa 40–76 prosenttia.

Tutkimuksen tulokset julkaisi viime syksynä Communications in Earth and Environment.

Kestävän kehityksen hyödyllinen työkalu

Maastopalojen riski kasvaa muun muassa ilmastonmuutoksen ja maankäytön muutosten seurauksena.

Vaikka Aallon tekoälymalli opetettiin nimenomaan Indonesian suopaloja varten, vastaavia malleja voitaisiin uudella datalla kehittää myös muiden alueiden maastopaloja varten, tutkijat sanovat.

Varoitusjärjestelmänä tekoälymallia ei vielä voida käyttää, koska se ei ole tarkka yksittäisten palojen ennustamisessa.

Sen sijaan malli on hyödyllinen työkalu, kun halutaan osoittaa, millainen vaikutus esimerkiksi maankäytön muutoksilla tai erilaisilla ilmastomuuttujilla on maastopaloriskiin.

Työkalu auttaa näin maankäyttöstrategian kehittämisessä kestävämpään suuntaan. Se voisi myös vakuuttaa päättäjät ja asukkaat siitä, millaiset toimenpiteet olisivat tehokkaita.

Tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi

Aallon tutkimushanketta veti professori Matti Kummu. Hän muistuttaa, että kaikki maastopalojen hallintaan tähtäävät strategiat joutuvat tasapainottelemaan riskien, hyötyjen ja kustannusten välillä.

”Me määritimme kunkin strategian laskennallisen vaikutuksen. Emme tarjoa valmiita ratkaisuja vaan tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi”, Kummu sanoo.

(Kuvituskuva Pixabay) Tutkimuksessa käytetty tekoälymalli opetettiin Indonesian suopaloja varten, mutta vastaavia malleja voidaan uudella datalla kehittää myös muille alueille.


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.


P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia