Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat hyödynsivät tekoälyä ja Euroopan tehokkainta Lumi-supertietokonetta selvittääkseen kultananopartikkelien sitoutumista veren plasmaproteiineihin.
Näin he havaitsivat, että on mahdollista rakentaa tekoälymalleja, jotka ennustavat luotettavasti nanohiukkasten sitoutumispaikkoja.
Mallien kehityksessä tutkijat käyttivät graafiteoriaa rajapinnan olennaisten piirteiden kuvaamiseen janeuroverkkoja vuorovaikutusten voimakkuuksien ennustamiseen.
Mallien ennustukset todennettiin atomitason simulointien avulla.
Tulokset mahdollistavat lisätutkimukset, joiden avulla on helpompi kehittää uusia laskennallisia menetelmiä nanopartikkelien ja biomolekyylien välisten vuorovaikutusten tutkimiseen.
Lääkemolekyylien täsmäkantajiksi
Laskennallisen nanotieteen professorin Hannu Häkkisen ryhmä julkaisi muutama kuukausi sitten toisen alan tutkimuksen.
Sen päätulos oli, että lääkemolekyylejä kantavan kultananopartikkelien tarttumista syöpäsolun pinnalla oleviin proteiineihin voidaan kontrolloidusti parantaa partikkelin pintaa muokkaavilla peptideillä.”
”Nyt uusimman tutkimuksen tuloksena kehitetyillä tekoälymalleilla voimme jatkossa tutkia, kuinka veressä esiintyvät yleisimmät proteiinit vaikuttaisivat partikkelien tehoon lääkeaineiden kantajina”, Häkkinen kertoo.
Tutkimustulokset on julkaistu Advanced Materials ja Bioconjugate Chemistry -lehdissä.
Aiheesta aiemmin:
Kultahiukkasista biosensoreita – suomalaistutkijoiden työkaluna Euroopan tehokkain tietokone
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
