Sotkamolainen Terrafame vahvistaa asemiaan sähköajoneuvojen eurooppalaisessa akkuarvoketjussa.

Yhtiön uusimpia kumppaneita ovat akkumateriaaleja valmistava Umicore sekä autovalmistajat Stellantis ja Renault, joiden kanssa Terrafame on solminut pitkäaikaiset sopimukset nikkelisulfaatin toimituksista.

Umicore ohjaa nikkelin Puolaan, jossa sen viime vuonna avattu katodimateriaalitehdas toimii täysin uusiutuvalla sähköllä.

Stellantis on ilmoittanut tavoitteekseen, että yhtiön koko Euroopan-myynti syntyy vuoteen 2030 mennessä akkukäyttöisistä sähköajoneuvoista.

Renaultille toimitettava nikkelisulfaatti riittää jatkossa yli 200 000 sähköauton tarpeisiin vuodessa.

Terrafame on Euroopan suurin nikkelintuottaja, ja sen akkukemikaalien tuotantolinja on yksi maailman suurimmista. Nikkeli on yksi litiumioniakkujen pääraaka-aineista.

”Eurooppalaiset vastuullisesti tuotetut akkukemikaalit herättävät kiinnostusta. Jäljitettävä, läpinäkyvä tuotantoketju on asiakkaillemme tärkeää”, Terrafamen laboratoriopäällikkö Jonna Jokiniemi sanoo.

Yhtiön akkukemikaalitehtaan tuotannon ylösajo aloitettiin kesällä 2021. Jo reilu kolmannes liikevaihdosta tulee akkukemikaaleista, ja osuus kasvaa koko ajan.

Hiilijalanjälki 60 prosenttia pienempi kuin perinteisillä tuotantoteknologioilla

Terrafamen tuottaman nikkelisulfaatin hiilijalanjäljen on laskettu olevan peräti 60 prosenttia pienempi kuin keskimäärin perinteisillä tuotantoteknologioilla tuotetun.

Laskelma perustuu Sphera Solutions GmbH:n tekemään varmennettuun elinkaarianalyysiin, joka kattaa koko tuotantoprosessin.

Pienen hiilijalanjäljen salaisuus piilee Jonna Jokiniemen mukaan mikrobitoimintaan perustuvassa bioliuotuksessa.

”Bioliuotuksessa malmiainesta ei tarvitse jauhaa yhtä pieneksi kuin tavanomaisissa menetelmissä. Prosessi tuottaa itsessään lämpöä, jolloin säästyy energiaa”

Valttikorttina ovat myös pienet välimatkat.

”Koko prosessi malmin louhinnasta lopputuotteiden valmistukseen tapahtuu samalla alueella.”

Alkujaan Talvivaarana tunnetun kaivosalueen koko on melkoinen, noin 60 neliökilometriä. Avolouhos on 2,5 kilometriä pitkä, ja malmin prosessointi vaatii paljon tilaa. Primääriliuotusalueen koko on noin 200 hehtaaria ja sekundääriliuotusalueen samaa luokkaa.

Sotkamossa toimii yksi maailman suurimmista akkukemikaalien tuotantolinjoista. Kuva Terrafame

Jokiniemi kertoo malmin viipyvän primääriliuotuksessa noin puolitoista vuotta ja sen jälkeen sekundäärivaiheessa neljästä viiteen vuotta. Sekundäärikasa on myös liuotetun malmin loppusijoituspaikka.

”Malmissa on suhteellisen alhainen nikkelipitoisuus, luokkaa 0,25 prosenttia. Jotta kaikki suunnitellut nikkelitonnit saadaan talteen, malmia pitää prosessoida valtavat määrät, ja siksi tarvitaan näin pitkät liuotusajat.”

Tuotantomenetelmä on edelleen sama, jonka biokemisti Marja Riekkola-Vanhanen kehitti 2000-luvulla alkuperäisen Talvivaaran käyttöön.

”Kasojen ilmastusta on tehostettu ja joitakin teknisiä parannuksia tehty. Periaate on pysynyt, ja prosessi toimii hyvin.”

Ympäristönäytteiden analysointi merkittävä osa laboratorion työstä

Jonna Jokiniemi esiintyi kemian seurojen Metallianalyyttisen jaoston seminaarissa Oulussa helmikuun alussa. Puolensataa asiantuntijaa koonneen seminaarin teemana oli metallianalytiikka kaivosteollisuuden ja kiertotalouden työkaluna.

Jokiniemen vetämä Terrafamen laboratorio toimii 24/7 ja työllistää tätä nykyä 38 työntekijää, joista kolme on kemistejä ja 25 laborantteja. Näytteitä otetaan ja analysoidaan tuotannon kaikista vaiheista.

”Myös ympäristön tarkkailuun liittyviä näytteitä tulee paljon, nelisenkymmentä päivässä. Meillä on sekä omavalvontaa että itsenäinen konsultti, joka tekee ulkopuolista velvoitetarkkailua.”

Näytemäärät ovat kasvaneet akkukemikaalitehtaan myötä. Kun vuonna 2021 näytteitä otettiin noin 68 000 ja analyysejä tehtiin 227 000, vuonna 2022 näytemäärä oli jo lähes 90 000 ja analyysien määrä 278 000.

Analyysilaitteista tärkeimpiä ovat ICP-MS- ja ICP-OES-laitteet, jotka ovat käytössä ympäri vuorokauden.

Vajaan kahdeksan toimintavuotensa aikana Terrafame on tehnyt alkuvaikeuksista selvittyään hyvää tulosta, edennyt tuotteiden jalostusketjussa ja onnistunut pitkälti karistamaan edeltäjänsä mainehaitat harteiltaan.

Jokiniemen mukaan kaiken perustana on tinkimätön työ.

”Olemme osoittaneet, että prosessi toimii ja että huolehdimme pitkäjänteisesti ympäristöstä ja turvallisuudesta. Missään muualla Suomessa ei tutkita yhtä laajasti ympäristönäytteitä.”

”Kevennämme liikenteen hiilijalanjälkeä vastuullisesti tuotetuilla akkukemikaaleilla”, Jokiniemi summaa yhtiön kasvavaa liiketoimintaa.

Talvivaaran jatkaja

Valtionyhtiö Terrafame perustettiin kesällä 2015 jatkamaan Talvivaara Sotkamon konkurssipesältä ostettua kaivostoimintaa.
Vuoden 2021 liikevaihto 378 miljoonaa euroa.
Tammi–syyskuun 2022 liikevaihto 399 miljoonaa euroa, josta akkukemikaalien osuus 139 miljoonaa.
Työllistää Sotkamon tehdasalueella 1 500 yhtiön ja kumppaniyritysten työntekijää.
Nikkelisulfaatin tuotantokapasiteetti 170 000 tonnia, kobolttisulfaatin 7 400 tonnia vuodessa.
Muita tuotteita sinkki- ja kuparisulfidit sekä ammoniumsulfaatti.
Aloittaa 2024 ensimmäisenä Euroopassa luonnonuraanin talteenoton.

Leena Joutsen

(Pääkuva Leena Joutsen) ”Terrafame on siirtynyt akkukemikaalituotannon myötä jalostusketjussa eteenpäin erikoiskemikaalien valmistajaksi”, Jonna Jokiniemi sanoo.

Aiheesta aiemmin

Kemiamedia 21.12.2022:
Terrafamesta Euroopan ensimmäinen uraanintuottaja – talteenotto käyntiin 2024

Kemia-lehti 5/2016:
Terrafame rimpuilee jojo-narussa – ”Kaivoksen sulkeminen olisi suurinta hölmöyttä”

Kemia-lehti 3/2012:
Talvivaaran Pekka Perä: Anteeksi pyytely ei tässä auta

Kemia-lehti 8/2008:
Talvivaaran sininen ihme