Torjunta-aineet heikentävät kimalaisten kykyä oppia ja muistaa kukkien värejä

Torjunta-aineiden vaikutukset kimalaisten pärjäämiseen selvisivät Helsingin yliopiston, Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa.

Pölyttäjien selviäminen luonnossa edellyttää, että ne tunnistavat ravitsevat kukat. Kun kimalaiset ovat elinvoimaisia, ne varmistavat ruoanhankinnallaan useiden satokasvien sekä puolukan ja mustikan pölytyksen.

”Tutkimuksessamme merkittävintä on, että tulosten perusteella torjunta-ainepitoisuudet maatalousympäristössä voivat nousta niin korkeiksi, että ne heikentävät kimalaisten ruoanhankintakykyä, vaikka eivät niitä suoraan tappaisi”, kertoo väitöskirjatutkija Lotta Kaila Helsingin yliopistosta.

Torjunta-aineiden vaikutuksia kimalaisten oppimiseen ja muistiin selvitettiin kahdessa eri tutkimuksessa värioppimistestin avulla.

Testissä kimalaisten piti oppia tunnistamaan kymmenen eri väriä. Viideltä väriltä ne saivat sokerivettä ja lopuilta pahanmakuista kiniinivettä.

Ensimmäisessä tutkimuksessa kimalaiset altistettiin Calypso SC480 -nimiselle hyönteisten torjunta-aineelle, jonka tehoaine on tiaklopridi. Tiaklopridin pitoisuus vastasi määriä, joita on on aiempina vuosina mitattu siitepölystä ja medestä Hämeessä.

Altistus heikensi kimalaisten kykyä oppia valitsemaan ne kukat, joilta ne saivat sokerivettä.

Myös kasvitautien torjunta-aineet voivat olla haitaksi

Suurin osa torjunta-aineiden käyttörajoituksista koskee tuhohyönteisiä torjuvia valmisteita, jotka tappavat pölyttäjiä pienempinä pitoisuuksina kuin aineet, joilla torjutaan kasvitauteja.

EU:n riskinarvioinnin mukaan esimerkiksi Amistar-niminen kasvitautien torjunta-aine ei ole niin haitallinen, että sen käyttöä tulisi rajoittaa. Valmistetta saa ruiskuttaa pölyttäjiä puoleensa vetäville kukkiville kasveille.

Toisessa tutkimuksessa tutkijat päättivät testata Amistarin vaikutuksia kimalaisten oppimiskykyyn ja muistiin.

“Löysimme viitteitä siitä, että Amistarin vaikutukset kimalaisiin saattavat olla arvioituja laajempia. Sille altistetut kimalaiset muistivat huonommin sokerivettä sisältävät kukat kuin altistamattomat kimalaiset”, kertoo dosentti Olli Loukola Oulun yliopistosta.

Vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta se oli kuitenkin riittävän vahva herättämään tutkijoiden huolen.

Tutkijoiden mukaan havainnot osoittavat, että hyönteisten torjunta-aineiden lisäksi kasvitautien torjunta-aineiden vaikutuksia pölyttäjiin tulisi tutkia tarkemmin.

(Kuva Pixabay) Kimalaisen on pysyttävänä terävänä, hyvämuistisena oppijana, jotta se löytää tiensä ravitsevien kasvien luo.

Lue myös:

Harjoitus tekee mestarin kimalaisten jalkapallokentällä


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.


P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia