Oulun yliopiston koordinoimassa tutkimushankkeessa on kehitetty ja otettu käyttöön uusia ratkaisuja, joilla polttolaitosten tuhkat muunnetaan arvokkaiksi kiertotalouden raaka-aineiksi.
Aiemmin huonosti hyödynnetyt biomassan, yhdyskuntajätteen ja jätevesilietteen polton tuhkat saatiin AshCycle-hankkeen tuloksena jalostettua teollisuuden käyttöön muun muassa rakennus- ja vedenkäsittelymateriaaleina.
”Tutkittuja tuhkia ei ole aiemmin hyödynnetty kattavasti, ja osa niistä päätyy edelleen kaatopaikoille”, kertoo apulaisprofessori Tero Luukkonen Oulun yliopistosta.
”Samalla menetetään merkittävä määrä metalleja, ravinteita ja teollisuudelle arvokkaita mineraaleja, joita tuhkat sisälsivät. Niistä löytyy jopa harvinaisia maametalleja, joista on nyt Euroopassa kova pula.”
Tuhkien sijoittaminen kaatopaikalle maksaa vähintään 100–500 euroa tonnilta, ja kustannukset ovat kasvussa. Uusien tuhkan hyödyntämistapojen kehittäminen on siten tärkeää sekä talouden että ympäristön kannalta.
Teollisuuden ja kaupunkien välinen symbioosi
Hankkeessa rakennettiin teollisuuden ja kaupunkien välinen kiertotalouden symbioosi, jossa energia‑, jäte‑, rakennus- ja vesihuoltoalan toimijat hyödynsivät toistensa sivuvirtoja.
Ratkaisuja testattiin käytännössä useissa kansainvälisissä pilottikohteissa, joissa syntyi täyden mittakaavan konkreettisia ratkaisuja tuhkan hyödyntämiseen. Tutkijat ideoivat myös uusia menetelmiä arvokkaiden raaka-aineiden talteenottoon.
Tuhkasta saatiin aikaan esimerkiksi uusia rakennusmateriaaleja.
”Suomessa teimme muun muassa esivalettuja elementtibetonirakenteita ja maanrakennusrakeita tien pohjakerroksiin”, kertoo kiertotalouspäällikkö Antero Kiljunen Kiertokaari oy:stä.
Toinen suomalainen yritysosallistuja AI4Value kehitti tekoälyavusteisen digityökalun, jonka avulla voidaan arvioida nopeasti tuhkan hyötykäyttöpotentiaalia ja ohjata sitä sopivimpiin käyttökohteisiin.
AshCycle-hankkeen konsortio kattoi koko arvoketjun jätehuollosta materiaalien hyödyntämiseen. Projektiin osallistui kaikkiaan 27 organisaatiota eri maista. Mukana olivat muun muassa Delftin teknillinen yliopisto, Gentin yliopisto, ETH Zürich ja Johannesburgin yliopisto.
Päivi Ikonen
Lue myös:
Tuhka tehokkaammin hyötykäyttöön – uusi menetelmä poistaa metsälannoitteesta haitta-aineet
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
