Turun yliopistossa on rakennettu laserteknologiaan perustuvat pikatestit usealle tartuntataudille. Antigeenitesteillä voidaan hallita tautien leviämistä epidemioissa ja pandemioissa.
Turun yliopistossa väittelevä Juha M. Koskinen kehitti ja kaupallisti automatisoidut testit osana väitöstutkimustaan.
Testit tunnistavat aktiivisessa tautivaiheessa olevat, tartuttavat ihmiset virusten tai bakteerien rakenneosasten eli antigeenien avulla. Antigeenitestejä hyödyntämällä voidaan paitsi hillitä epidemioita myös tehostaa tartuntatautien hoitoa.
Koronapandemian aikana selvisi, että näytteenottopaikassa tehty antigeenipikatesti on tehokkaampi tapa estää taudin leviämistä kuin keskuslaboratoriossa tehty pcr-testi, jonka tulos saattaa olla käytettävissä vasta päiviä myöhemmin.
Maailman etulinjassa
”Ennen pandemiaa olimme kehittäneet maailman ensimmäisen pikatestin kausikoronavirukselle”, muistelee diagnostiikkayhtiö ArcDian tutkimus- ja kehityspäällikkönä työskentelevä Koskinen.
”Heti pandemian alussa olimme diagnostiikan kärjessä kehittämässä yhden maailman ensimmäisistä antigeenitesteistä Sars-CoV-2:lle.”
ArcDian koronatesti valmis – löytää viruksen pikana
Turkulaisen ArcDian koronatesti Euroopan markkinoille
Uusi yhdistelmätesti tekee koronan pikatestauksesta entistä tarkemman menetelmän
Väitöstyössään Koskinen syventyi myös akuuttien infektioiden kulkuun.
”Infektion aiheuttajan tunnistus taudin alussa mahdollistaa jatkotartuntojen ehkäisemisen. Ajoissa aloitettu mikrobilääke puolestaan lyhentää taudin kestoa, vakavuutta ja tartuttavuutta”, hän selvittää.
Antigeenitestitulosten yhteys tartuttavuuteen ja aktiiviseen tautiin on selvä riippumatta siitä, onko infektio oireellinen vai oireeton.
Pcr-testit voivat sen sijaan antaa positiivisen tuloksen vielä viikkoja akuutin vaiheen jälkeen. Ne eivät siten sovi tartuttavuuden arviointiin mutta kylläkin taudin sulkemiseen pois.
Automatisoitu minilaboratorio
Koskinen hyödynsi tutkimuksessaan Turussa kehitettyä, laserteknologiaan perustuvaa antigeenien osoituslaitetta. ArcDia oy:n mariPOC-testijärjestelmää voidaan luonnehtia automatisoiduksi digitaaliseksi laboratorioksi.
Suomessa laite on laajasti käytössä yksityisillä terveysasemilla ja päivystyksissä, joissa sitä hyödynnetään hengitystieinfektioiden diagnosoinnissa.
Koskinen osoitti väitöstyössään, että järjestelmällä voidaan tunnistaa luotettavasti myös suolistomikrobien antigeenit ulostenäytteestä. Näin löytyvät esimerkiksi norovirus ja niin sanottua antibioottiripulia aiheuttava Clostridium difficile -bakteeri.
”Teknologialla on potentiaalia vielä monille tulevaisuuden sovelluksille”, Koskinen uskoo.
Filosofian maisteri Juha M. Koskisen väitöskirja Detection of acute infections by two-photon excitation fluorometry tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 23.1.2026.
Päivi Ikonen
Lue myös:
Testien kehittäjät tahtovat koronan kuriin
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
