Itse koronavirus ei näytä selittävän sulkuajan sairastumispiikkiä. Asian vahvistaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Sairastumisen syynä saattoivat sen sijaan olla muuttuneet ympäristötekijät, kuten aiempaa vähäisempi mikrobialtistus.
Lasten ykköstyypin diabeteksen ilmaantuvuus nousi useissa maissa pandemiasulkujen aikana. Tutkijat ovat kiistelleet siitä, oliko kyse itse sars-cov-2-viruksen suorasta vaikutuksesta vai muista tekijöistä.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat jo aiemmin päätyneet tulokseen, että sairastumispiikin takana ei ollut suoranaisesti koronavirus.
Ykköstyypin diabetes on lisääntynyt pandemia-aikana, mutta syypää ei ole koronavirus
Kun koronatilanne lieventyi ja pandemiasulut olivat ohi, diabeteksen ilmaantuminen normalisoitui Suomessakin.
”Sulkutoimien aikana Suomessa nähty dramaattinen piikki ykköstyypin diabeteksen tapauksissa tasaantui ja kääntyi selvään laskuun heti, kun yhteiskunta avautui ja rajoitukset purettiin”, kertoo väitöskirjatutkija Susanna Tall Helsingin yliopistosta.
Yhteys mikrobialtistuksen vähenemiseen
Helsinkiläistutkijat havaitsivat, että diabeteksen ilmaantuvuus lapsilla laski 15 prosenttia ensimmäisten 16 kuukauden aikana koronasulkujen päättymisen jälkeen. Sulkujen aikana ilmaantuvuus oli vastaavasti noussut 16 prosenttia.
Suuri osa sulun jälkeen sairastuneista lapsista oli saanut koronavirustartunnan, mutta diabetestapaukset vähenivät siitä huolimatta.
Itse koronavirusinfektio ei siis näytä selittävän epidemia-ajan vaihteluita ykköstyypin diabeteksen ilmaantuvuudessa.
”Muutokset liittyivät ennemminkin muihin muuttuneisiin ympäristötekijöihin, kuten fyysiseen etäisyyden aiheuttamaan mikrobialtistuksen vähenemiseen tai muiden elintapojen muuttumiseen”, Tall sanoo.
Havaintoa tukee myös se, että pandemiasulkuaikana sairastuneista vain alle prosentti oli verinäytteiden perusteella sairastanut koronan ennen diabeteksen puhkeamista.
Kasvuympäristöllä suuri merkitys
Tutkimus osoittaa, miten herkästi ja nopeasti väestötason radikaalit muutokset elintavoissa ja ympäristössä voivat heijastua autoimmuunisairauden puhkeamiseen lapsilla.
Suomi on maailman kärkimaa ykköstyypin diabeteksen ilmaantuvuudessa, joten täällä saatu rekisteritieto on kansainvälisesti tärkeää.
”Tutkimus auttaa ymmärtämään, että lapsen perinnöllisen alttiuden lisäksi varhaislapsuuden kasvuympäristöllä on suuri merkitys yksilön riskille sairastua ykköstyypin diabetekseen”, Tall toteaa.
Lisäksi tutkimus osoittaa, että väestötason radikaalit muutokset elintavoissa ja ympäristössä voivat hyvin nopeasti heijastua autoimmuunisairauden puhkeamiseen lapsilla.
Tutkimuksen julkaisi Plos-lehti.
Päivi Ikonen
Lue myös:
Metsäluonto tekee ihmeitä immuniteetille
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
