Eurooppalaiset tutkijat vetoavat EU:n parlamenttiin ja komissioon, jotta unionimaiden kasvinjalostuksessa voitaisiin hyödyntää crispr-menetelmää ja muita moderneja genomin editointitekniikoita.
Vetoomuksessa on mukana yhteensä 126 tutkimusorganisaatiota, Suomesta Helsingin yliopisto, molekyylilääketieteen instituutti FIMM, Luonnonvarakeskus Luke, Turun yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.
EU:n tuomioistuin on määritellyt crispr-menetelmällä ja muilla tarkoilla jalostustekniikoilla tuotetut kasvit muuntogeenisiksi organismeiksi (gmo).
Vuonna 2018 tehdyn päätöksen seurauksena tekniikat jäivät suurten monikansallisten yhtiöiden etuoikeudeksi.
”Tarkkuusmenetelmät ovat turvallisia tekniikoita”
Tutkijoiden mukaan tuomioistuimen päätös ei perustu tieteelliseen tietoon.
”Ei ole tieteellisiä syitä säännellä genomieditoituja viljelykasveja eri tavalla kuin perinteisesti jalostettuja lajikkeita, esimerkiksi mutaatiojalostuksella aikaansaatuja, joilla on samanlaisia muutoksia”, sanoo Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri.
”Kasvit, joille on tehty yksinkertainen ja kohdennettu genomin muokkaus tarkkuusmenetelmien avulla ja jotka eivät sisällä vieraita geenejä, ovat vähintään yhtä turvallisia kuin perinteisistä jalostustekniikoista peräisin olevat lajikkeet.”
Vähentäisi kemiallisten torjunta-aineiden tarvetta
Tutkijat ovat kehittäneet uusilla tarkkuusjalostustekniikoilla muun muassa härmää kestävän vehnän.
Tämä tapahtui editoimalla vehnän mlo-geeniin pieni muutos, joka antaa kasville vastustuskyvyn härmäsienelle. Samantyyppisiä mlo-geenin muunnoksia on luonnostaan esimerkiksi ohrassa.
Tavanomaisilla jalostustekniikoilla mlo-vehnää olisi vaikea saada aikaan, tutkijat sanovat.
Mlo-vehnän viljelyssä ei tarvittaisi kemiallisia torjunta-aineita ehkäisemään härmäsientä. EU:n nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan salli vehnää, joka on editoitu taudinkestäväksi.
(kuvassa) Härmäsieni on uhka myös Suomen vehnäpelloille. EU-säännökset kuitenkin estävät taudinkestävän vehnän viljelemisen.
