TARTUNTATAUDIT, kuten tuhkarokko, isorokko ja tuberkuloosi, ovat tappaneet ihmisiä enemmän kuin kaikki sodat yhteensä. Pelkästään isorokko vaati 1900-luvulla 300 miljoonaa kuolonuhria.
Rokotteiden ja antibioottien kehittäminen on ollut merkittävin lääketieteen edistysaskel taistelussa taudinaiheuttajia vastaan.
Ongelmana on kuitenkin ollut bakteerien ja virusten nopea muuntelu. Uusia rokotteita ja antibiootteja on kehitettävä jatkuvasti.
On vaarana, että jotkut jo antibiooteilla nujerretuista taudinaiheuttajista palaavat tuhoisampina takaisin, kun kehittyy kaikille antibiooteille resistenttejä bakteerikantoja. Ilmiön syynä on muun muassa antibioottien huolimaton käyttö.
MONIA TAUDINAIHEUTTAJIA vastaan suojaudutaan jo ennen tartuntaa rokotteilla eli aktiivisella immunisaatiolla.
Kun riittävän suuri osa väestöstä on rokotettu, syntyy laumasuoja, jolloin myös rokottamattomat ihmiset ovat taudilta turvassa. Rokotuskattavuus vaihtelee tautien välillä. Esimerkiksi tuhkarokon tapauksessa se on 95 prosenttia.
Viime vuosina on ollut uhkana rokotuskattavuuden pieneneminen. Syitä ovat rokotusvastaisuuden kasvaminen ja ennakkoluulot. Pelätään esimerkiksi rokotteiden yhteyksiä muiden sairauksien puhkeamiseen. Jotkut jättävät siksi lapsensa rokottamatta.
MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖ WHO on varoittanut, että tuhkarokkotartuntojen määrä Euroopassa on kaksinkertaistunut vuodessa. Kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa tartuntoja havaittiin lähes 90 000.
Tulevaisuus näyttää, saadaanko tartuntatautien uudelleen leviäminen kuriin. Ratkaisuja voi tarjota myös geeniteknologia. Geeniteknisillä rokotteilla on vähemmän sivuvaikutuksia kuin perinteisillä rokotteilla.
Hanna Juvonen
Kirjoittaja on oululaisen Laanilan lukion oppilas.
Tyttöjen tiedekulma -sarjan teksti on ennakkomaistiainen ensi viikolla ilmestyvästä numerosta 6/2019. Tänään 11. lokakuuta vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää.
(Kuvassa) Rokotus ehkäisee ilkeät virukset ennalta.
