Molekyylidiagnostiset pikatestit mahdollistavat tuberkuloosin toteamisen samana päivänä, kun näyte on otettu.
Tuberkuloosin laboratoriodiagnostiikka perustuu tyypillisesti värjäykseen ja viljelyyn. Värjäys on nopea mutta epäherkkä menetelmä.
Viljely on taas menetelmänä herkkä, mutta määritys kestää useita viikkoja. Koska molemmilla tekniikoilla on puutteensa, lisäarvoa tuovien molekyylidiagnostisten testien käyttö lisääntyy jatkuvasti.
Filosofian lisensiaatti Bruno Luukinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten erilaiset kaupalliset molekyylidiagnostiset testit soveltuvat paitsi tuberkuloosin myös ympäristömykobakteeri-infektioiden laboratoriodiagnostiikkaan.
Lisäksi Luukonen tutki sitä, kuinka diagnostiikkaprosessia voitaisiin kehittää.
Kaupallisten testien suorituskyvyssä eroja
”Tuberkuloosin diagnostiikassa menetelmän nopeus, herkkyys ja tarkkuus ovat suotavia ominaisuuksia, koska jokainen positiivinen löydös on lähtökohtaisesti merkitsevä”, Luukinen sanoo.
Ympäristömykobakteerien kohdalla on harvemmin kiire, mutta tarkka lajimääritys on hoitopäätösten kannalta olennaisen tärkeää.
EU:n lainsäädäntö edellyttää, että myytävät diagnostiset testit täyttävät tietyt laatukriteerit. Testien suorituskyvyissä voi silti ilmetä eroja, kuten Luukinen tutkimuksessaan havaitsi.
”Tuberkuloosin nopeita molekyylidiagnostisia testejä ei toistaiseksi pidetä herkkyydeltään aivan viljelyn veroisina”, hän kertoo.
Minimikriteeri on hänen mukaansa se, että testi löytää kaikki värjäyspositiiviset tapaukset, joiden tartuttavuus on korkea.
Myös työturvallisuus keskeinen asia
Suorituskyvyn lisäksi menetelmien soveltuvuuteen vaikuttavat niiden käyttöominaisuudet.
Jotkin testit havaitsevat tuberkuloosin lisäksi bakteerin lääkeresistenssiä, toiset ympäristömykobakteereita. Osa sopii paremmin yksittäistestaukseen, osa massatestaukseen.
”Kun työskennellään tuberkuloosibakteerin kanssa, menetelmävalinnassa ei myöskään voida tinkiä työturvallisuudesta”, Luukinen lisää.
Pikatestejä vielä kehitettävä
Luukisen mukaan molekyylidiagnostiikka tuskin korvaa viljelyä tuberkuloosidiagnostiikassa lähivuosina. Suorituskyvyn perusteella värjäyksen korvaamista voitaisiin harkita.
”Tämä ei ole kustannussyistä täysin yksiselitteistä ja vaatii testien valmistajilta kehitystyötä”, hän sanoo.
”Muutoksella voitaisiin kuitenkin yhdistää kaksi erillistä tutkimusta ja parhaimmillaan parantaa myös ympäristömykobakteerien diagnostiikan laatua.”
Bruno Luukisen väitöskirja Laboratory Diagnostics of Tuberculosis and Nontuberculous Mycobacterial Infections: A Constant Shift Towards Molecular Methods tarkastetaan Tampereen yliopistossa 4. huhtikuuta 2025.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
