Tampereen yliopistossa väittelevä, keinonenän toimivuuden laboratoriossa osoittanut Ilkka Haapala aikoo seuraavaksi viedä DMS-analysaattorin oikeaan leikkaussaliin. Kuva: Timo Möttönen.

Uusi analysaattori kirurgien työkaluksi – keinonenä tunnistaa aivokasvaimet

Keinonenä voi olla näppärä apuväline aivokasvainten pikadiagnostiikassa, kertoo Tampereen yliopistossa tehty väitöskirja.

Lääketieteen lisensiaatti Ilkka Haapala selvitti väitöstutkimuksessaan DMS-laitteen eli differentiaali-ionimobiliteettispektrometrian hyödyntämistä.

Hän poltti potilaiden aivokasvainnäytteitä ja laboratoriossa kasvatettua kasvainkudosta sähköveitsellä ja lasersäteellä. Syntynyt savu imettiin analysoitavaksi DMS-laitteeseen.

Koska prosessi muistuttaa savun haistamista, laitetta nimitetään myös keinonenäksi.

Tutkimuksessa käytetty DMS-laite on tamperelaisen startup-yrityksen suunnittelema ja valmistama.

Erotti tarkasti tavallisimmat kasvaimet

Tulosten perusteella keinonenä kykenee erottamaan tavallisimmat aivokasvaimet toisistaan hyvällä tarkkuudella.

Lisäksi keinonenä tunnisti potilaan ennusteen kannalta merkittäviä molekulaarisia kasvainmuutoksia, kuten IDH-mutaation.

”Keinonenä on perinteisen pöytätietokoneen keskusyksikön kokoinen, ja analyysin tulokset saadaan sekunneissa”, Haapala kuvailee.

”Lisäksi polttoleikkausinstrumenttien käyttö on neurokirurgiassa tavanomaista, joten analysoitavaa savukaasua syntyy joka tapauksessa runsaasti. Laite soveltuisikin hyvin leikkaussaliin.”

Nykyiset menetelmät hitaita ja kalliita

Aivokasvaimen nopea tunnistaminen on hoidon kulmakivi. Tarkkaan diagnoosiin pääseminen on kuitenkin nykyisillä menetelmillä usein vaikeaa, hidasta ja kallista.

Mikroskooppisen tarkastelun ja kudosvärjäysten lisäksi on kartoitettava  kasvaimen geneettiset ja molekyylitason muutokset.

Tämä vaatii erikoistutkimuksia, joita varten kasvainnäytteitä joudutaan usein lähettämään ulkomaille asti.

Seuraavaksi oikeaan leikkaussaliin

Uudet keinot aivokasvainen pikadiagnostiikassa ovat siis tarpeen.

Sellaisia on jo kehitettykin, mutta esimerkiksi massaspektrometriaan perustuvan älyveitsen käyttö on jäänyt vähäiseksi sen epäkäytännöllisyyden ja korkean hinnan vuoksi.

Keinonenätutkimusta on seuraavaksi tarkoitus jatkaa oikeissa leikkauksissa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, jossa Haapala työskentelee neurokirurgina.

Ilkka Haapalan väitöskirja Rapid Identification of Brain Tumours with Differential Mobility Spectrometry tarkastetaan Tampereen yliopistossa 11. lokakuuta 2024.

Aiheesta aiemmin:

Keinonenä auttaa kirurgia syöpäleikkauksessa

Lue myös:

Koiran nenästä idea uuteen analytiikkaan


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä. 

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia