Uusi suomalaishanke nopeuttaa foto- ja säteilydetektorien kehitystä ja kaupallistamista.
RaPtor-projektin käynnistivät Teknologian tutkimuskeskus VTT, joka koordinoi hanketta, ja Aalto-yliopisto. Mukana on myös teollisuuden edustajia.
Sähkömagneettisen säteilyn ja hiukkassäteilyn ilmaisimia käytetään monilla aloilla teollisuuden instrumentointi- ja analyysipalveluista lääketieteelliseen kuvantamiseen, ympäristöseurantaan ja kuluttajatuotteisiin.
Kun detektoreiden herkkyyttä, nopeutta ja spektrialuetta halutaan kasvattaa, tarvitaan uusia innovaatioita.
”Digitalisaation näkö- ja hajuaisti”
RaPtor-hankkeen tieteellisenä koordinaattorina toimii VTT:n tutkimusprofessori Mika Prunnila, jonka mukaan detektoreiden merkitystä ei voida korostaa liikaa.
”Ne toimivat digitalisaation näkö- ja hajuaistina, esimerkiksi spektroskooppisessa kuvantamisessa ja kaasuantureissa”, Prunnila kuvailee.
Professori muistuttaa, että useimmilla ihmisillä on jo taskussaan erittäin suorituskykyinen ilmaisinmikrojärjestelmä, matkapuhelimen kamera.
”Samanlaista kypsyyttä kaivataan myös muissa sovelluksissa, esimerkiksi infrapuna-alueen kameroissa.”
Hampaiden kuvantamista ja materiaalianalytiikkaa
Infrapuna-antureiden kehitystyötä hankkeessa johtaa Aalto-yliopiston professori Hele Savin.
Uuden ekosysteemin kehityskohteita ovat muun muassa spektraaliset infrapunamatriisit, joita voidaan käyttää esimerkiksi lämpökuvantamiseen ja kemialliseen analyysiin lääketieteessä ja ympäristön valvonnassa.
Säteilyilmaisinten osalta keskitytään hammaslääketieteen kuvantamiseen ja materiaalianalyysin sovelluksiin.
Lisäksi hankkeessa etsitään kustannustehokkaita ratkaisuja herkkään ja nopeaan radonkaasun mittaamiseen.
(Kuva) Kännyköiden kamerat edustavat erittäin suorituskykyistä ilmaisinmikrojärjestelmää. Samalle tasolle pyritään nyt myös muissa sovelluksissa.
