Aalto-yliopistossa kehitetään avoimen koodin ohjelmaa, joka vauhdittaa sisätiloissa liikkuvien aerosolien tutkimusta.
Ohjelmaa rakentaa apulaisprofessori Ville Vuorisen johtama tutkijaryhmä, joka on saanut hankkeelle Suomen Akatemian rahoituksen.
Mukana projektissa on myös Aallon professorin Mikko Alavan tutkimusryhmä sekä joukko Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoita.
Tulevan ohjelman on määrä tehdä tunnissa sama, mikä nyt vie supertietokoneelta useita päiviä.
Kaikkien vapaaseen käyttöön
Aerosolit ovat hengitysteistä lähteviä pieniä hiukkasia, jotka voivat kantaa mukanaan taudinaiheuttajia, kuten koronaviruksia.
Aerosolien merkityksestä koronan leviämisessä on yhä vahvempaa tutkimusnäyttöä.
Uuden ohjelman avulla voidaan mallintaa esimerkiksi ihmismäärän ja ihmisten sijoittumisen, tilaratkaisujen ja ilmanvaihdon vaikutusta aerosolipilvien muodostumiseen, leviämiseen ja hälvenemiseen.
”Mallinnamme itse erilaisia julkisia tiloja elokuvateattereista urheilutapahtumiin, joukkoliikennevälineisiin ja kouluihin”, Vuorinen kertoo.
Riski aerosolitartuntaan on sisätiloissa merkittävästi ulkotiloja suurempi. Aerosolipitoisuudet kasvavat erityisesti suljetuissa tiloissa, joissa on paljon ihmisiä ja joissa puhutaan kovaa, huudetaan tai lauletaan.
Ohjelman valmistuttua Vuorinen aikoo antaa koodin kaikkien halukkaiden käyttöön.
Isotkin pisarat voivat kutistua aerosoleiksi
Aalllon, Ilmatieteen laitoksen, VTT:n ja Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät keväällä muun muassa sitä, miten yskiessä tai puhuessa syntyvät erikokoiset pisarat käyttäytyvät ilmassa.
Tutkimukseen voi tutustua täällä.
Aiemmin on kuviteltu, että vain hyvin pienet, alle viiden mikrometrin kokoiset pisarat voivat jäädä leijumaan aerosolihiukkasina ilmaan.
”Tutkimus on kuitenkin osoittanut, että myös suuremmat, jopa 50–100 mikrometrin kokoiset pisarat voivat kuivua ilmavirtauksia seuraaviksi aerosoleiksi. Suurin osa ihmisen hengittämistä pisaroista jää siis ilmaan”, Vuorinen tähdentää.
Tieto on tutkijoiden mukaan tärkeä julkisten tilojen tuuletuksen, ilmanvaihdon ja maskisuositusten kannalta.
(Kuva: Ville Vuorinen ja Heikki Kahila) Aalto-yliopistossa rakennettavalla ohjelmalla voidaan mallintaa nopeasti aerosolien liikkumista esimerkiksi linja-autossa.
Aiheesta aiemmin:
