Uusi suomalainen syöpälääke hälyttää tappajasolut immuunipuolustukselta piiloutuneiden kasvainten kimppuun

Beksmarilimabi herättää kasvaimeen hakeutuneet valkosolut, jotka puolestaan kutsuvat paikalle syöpää tappavat solut.

Lääkkeen ketjumaisen vaikutusmekanismin selvittivät Turun yliopiston tutkijat, joiden tulokset on julkaistu Cancer Immunology Research ja Cell Reports Medicine -lehdissä.

Beksmarilimabi on suomalaisen Faron Pharmaceuticals -yhtiön kehittämä uusi, lupaava syöpälääke.

”Kliinisissä tutkimuksissa beksmarilimabin havaittiin olevan hyvin siedetty hoitomuoto, joka säilytti osalla potilaista taudinkuvan vakaana tai jopa paransi sitä”, kertoo tutkimusta johtanut dosentti Maija Hollmén.

Beksmarilimabi perustuu immunoterapiaan eli siihen, että elimistön oma puolustusjärjestelmä valjastetaan taistelemaan syöpää vastaan.

Immuunipuolustuksen tehostamiseen pohjautuvia hoitomuotoja on jo käytössä, esimerkiksi immuunivasteen muuntajat, jotka kohdistuvat T-soluihin.

Kaikki potilaat eivät kuitenkaan saa nykyhoidoista apua, joten heitä varten tarvitaan uusia immunoterapialääkkeitä.

Päästää makrofogit toimimaan

Valkosoluihin kuuluvien makrofagien tehtävänä ihmisen puolustusjärjestelmässä on siivota elimistöstä pois muun muassa mikrobeja ja vierasaineita.

Makrofagien pitäisi siis olla syöpää tuhoavia, ei tautia suosivia.

Syöpäkasvaimen massasta jopa puolet voi silti olla makrofageja. Tämä johtuu siitä, että kasvain osaa hillitä makrofagien toimintaa niin, että ne eivät käynnistäkään immuunipuolustusta.

Näin syöpä kykenee pysyttelemään piilossa elimistön puolustusjärjestelmältä.

Uusi lääke saa kasvaimeen hakeutuneet makrofagit havahtumaan ja käskemään puolustusjärjestelmän muut solut käymään kasvaimen kimppuun.

”Beksmarilimabi herättää makrofagit, jotka puolestaan pystyvät aktivoimaan kehon omat tappajasolut, T-lymfosyytit. Halutun vasteen saamiseksi tarvitaan siis usean valkosolutyypin yhteistyötä”, tiivistää väitöskirjatutkija Jenna Rannikko.

Rannikko on tutkimusartikkelien pääkirjoittaja.

Tehoaa kasvaimiin, joihin nykylääkkeet eivät pure

Ihmisten välillä on kuitenkin valtavia eroja siinä, kuinka herkästi valkosolut aktivoituvat ja miten syöpä vastustaa lääkettä.

Beksmarilimabi ei saanut immuunipuolustusta vauhtiin jokaisella potilaalla. Tutkimuksessa ilmeni, että lääkettä esti toimimasta makrofagien aiempi altistuminen interferoneille.

Uusi lääke näyttää tepsivän parhaiten kasvaimiin, joihin nykyiset immunoterapiahoidot eivät pure.

”Tällaisia kasvaimia luonnehtii alhainen interferonien määrä ja syövän kyky piiloutua immuunijärjestelmän hyökkäyksiltä”, Rannikko selvittää.

”Beksmarilimabi vaikuttaisi muuttavan puolustusjärjestelmän toimintaa näissä kasvaimissa suuntaan, joka sallisi nykyisten immunoterapioiden paremman tehokkuuden.”

(Kuva Jenni Rannikko) Makrofagit eli syöjäsolut erottuvat kuvassa punaisina. Valkoisen harmahtavat täplät ovat syöpäsolukkoa. Solujen tumat näkyvät sinisinä pisteinä. 

Lue myös:

Uusi vasta-ainelääke pitkälle edenneeseen syöpään


Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

 

P.S. Jos et saa uutiskirjettämme tilaustasi seuraavana torstaina, käy tarkistamassa, onko viesti joutunut roskaposteihin tai johonkin muuhun meiliboksisi alalaatikkoon. Voit sieltä ohjata uutiskirjeet tulemaan jatkossa perille asti.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia