Luonnonvarakeskuksen (Luke) Kasvihuonekaasulaskenta-palveluun on liitetty uusi osio, jolla voidaan laskea kivennäismaan peltojen hiilivarastomuutoksista syntyvät päästöt ja nielut.
Kasvihuonekaasujen laskentapalvelu on osa Luken Taloustohtori-työkalua.
”Taloustohtorista pystyy tarkastelemaan entistä kattavammin maatalouden tuotantoperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä vuodesta 2000 alkaen, ja palvelu kattaa nyt kaikki päästötilastojen luokat”, kertoo tutkimusprofessori Kristiina Regina.
Työkalun arvio kivennäismaiden hiilivarastomuutoksista perustuu maatiloilta kerättäviin sato- ja muihin tietoihin.
Laskentamenetelmänä käytetään Suomessa kehitettyä Yasso07-laskentamallia, jonka avulla arvioidaan kasvintähteiden ja lannan hiilestä maaperään jäävä osa.
Kertoo myös hillintätoimien vaikutuksen
Menetelmällä voidaan laskea myös erityisten hillintätoimien vaikutuksia.
”Niistä on tällä hetkellä mukana kerääjäkasvien viljely, mutta muitakin hiilivarastoa lisääviä toimia pystytään tarvittaessa lisäämään”, sanoo johtava tutkija Taru Palosuo.
Erikoistutkija Arto Latukan mukaan keskimääräiset tilaa kohden lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat tilakoon kasvun myötä lisääntyneet.
”Tuotettua euromäärää kohti laskettuna päästöt ovat kuitenkin alentuneet koko 2000-luvun ajan”, Latukka tähdentää.
Tulosten perusteella kivennäismaiden päästöt ovat pieni osa keskimääräisen tilan kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisuutta. Suurimman yksittäisen päästöluokan muodostavat eloperäisten peltojen päästöt.
(Kuva Scanstockphoto) Suomen sokerijuurikassato korjataan pelloilta talteen lokakuussa.
Aiheesta aiemmin:
Uusi palvelu kertoo reaaliajassa, kuinka pelto sitoo hiiltä
