Tutkijat ovat löytäneet uusia yhteyksiä verestä mitattavien diabeteksen merkkiaineiden ja aivojen beeta-amyloidikertymien välillä.
Amyloidiplakin kertyminen aivoihin on Alzheimerin taudin keskeisiä piirteitä. Kertyminen voi alkaa jopa vuosikymmeniä ennen kuin sairaus etenee dementiavaiheeseen.
Amyloidikertymät voidaan havaita aivojen PET-kuvauksen avulla.
Entuudestaan on tiedetty, että kakkostyypin diabetes lisää Alzheimerin taudin riskiä. Tähän liittyviä mekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta.
Riskihenkilöillä jo pieni amyloidikertymä voi laukaista dementian
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen aineistona oli 41 Finger-hankkeeseen osallistuvaa ikäihmistä, joilla on muistisairauksien riskitekijöitä.
Alkavaan diabeteksen viittaavan insuliiniresistenssin on aiemmin osoitettu liittyvän amyloidin kertymiseen muistiltaan terveillä keski-ikäisillä, mutta iäkkäillä tätä yhteyttä ei ole havaittu.
Tuoreessa tutkimuksessa yhteys diabeteksen ja amyloidin välillä löytyi myös ikäihmisiltä, mutta niiltä, joilla insuliinitasapaino oli parempi.
Ero aiempien tutkimusten tuloksiin voi osin selittyä sillä, että tutkimus oli rajattu juuri sellaisiin ihmisiin, joilla muistisairauksien riski on suuri.
”Tuloksia voisi myös tulkita niin, että ihmisillä, joilla on diabetes ja verisuonimuutoksia, pienempi määrä amyloidikertymää voisi käynnistää Alzheimerin dementian”, sanoo apulaisprofessori Alina Solomon.
Kiinnostava havainto oli hänen mukaansa se, että amyloidikertymillä ei havaittu lainkaan yhteyttä paastoverensokeriin tai pitkäaikaisverensokeria mittaavaan HBA1c-arvoon.
