”Kemistit ovat ahkeria keksijöitä”, hymyilee Linda Norrgård, IPR-toimisto Papula-Nevinpatin uusi patenttiasiamies.
Patenttiasiamies Linda Norrgård liittyi Papula-Nevinpatin IPR-asiantuntijoiden (Intellectual Property Rights) joukkoon huhtikuun alussa.
Norrgård on valmistunut kemiantekniikan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta, nykyisestä Aalto-yliopistosta.
Patenttitoimistossa hänen alueeseensa kuuluvat kemian alan keksinnöt, erityisesti polymeeriteknologia, lääkeainekemia sekä prosessi- ja elintarviketeknologia.
Norrgård haaveili aluksi urasta tutkijana, mutta opintojen lopulla mieli muuttui. Hän huomasi haluavansa työhön, jossa saisi olla enemmän tekemisissä muiden ihmisten kanssa.
”Sitten pääsin tutustumaan erään yrityksen patenttiosastoon. Tutustuin tarkemmin patenttialaan, juttelin asiantuntijoiden kanssa, ja ala alkoi kiinnostaa”, Norrgård kertoo.
Diplomi-insinööri on käynyt nykyistä tehtäväänsä varten erilaisia kursseja, joilla opiskellaan patenttialan perusasioita, kuten immateriaalioikeuksia ja mallisuojauksia.
Kursseja järjestää yritysten lisäksi myös Patentti- ja rekisterihallitus PRH.
”Myös työssä oppiminen asiantuntevien kollegoiden opastuksella on tärkeää”, Norrgård huomauttaa.
Patenttiasiamies on suojattu ammattinimike. PRH:n auktorisoimia patenttiasiamiehiä on Norrgårdin mukaan Suomessa vain noin 260.
Tehtävä vaatii pitkäjänteisyyttä. Kun Norrgårdilta kysyy hänen tyypillisestä työpäivästään, hän sanoo puhuvansa mieluummin työviikoista.
”Niihin kuuluu asiakastapaamisia sekä patenttihakemusten kirjoittamista ja käsittelyä yhteistyössä asiakkaan ja patenttiassistentin ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa”, hän kuvailee.
Patenttiasiamies toimii linkkinä asiakkaan ja viranomaisten välillä.
”Asiakkaat voivat olla niin startup-yrityksiä kuin suuria pörssiyhtiöitäkin. Kemian ala on keksintöjen ja patentoinnin osalta yksi merkittävimmistä. Suomessa vuosittain haettavista patenteista noin kolmasosa liittyy jollain tavalla kemiaan.”
”Pidä keksintösi salassa”
Työnsä parhaaksi puoleksi Linda Norrgård nimeää ihmisten kanssa toimimisen sekä motivoituneen ja asiantuntevan työyhteisön.
”On myös hienoa päästä edistämään suomalaisten yritysten menestystä maailmalla auttamalla heitä suojaamaan tuotteensa.”
Haastavinta on työn ajoittainen kiireisyys.
”Virastot asettavat patenttihakemuksille tarkat määräajat, joita täytyy noudattaa”, Norrgård kertoo.
Toisaalta juuri työn haastavuus tekee siitä mielekästä.
”Asiakkaatkin asettavat haasteita, ja heidän tarpeisiinsa haluaa aina yrittää vastata parhaansa mukaan.”
Työn vastapainoksi Norrgård harrastaa vapaa-aikanaan juoksua ja mökkeilyä perheen kanssa. Lisäksi hän on aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa, tällä hetkellä esimerkiksi Tekniska Föreningen i Finlandin hallituksessa.
Keksintönsä patentoimista miettivälle kemistille Norrgårdilla on muutama vinkki.
”Aluksi pitää selvittää, onko kyseessä työsuhdekeksintö. Mikäli näin on, asiasta pitää ilmoittaa työnantajalle, joka hoitaa mahdollisen patentoinnin”, hän neuvoo.
”Jos keksintö on kuitenkin syntynyt työsuhteen ulkopuolella ja on itse keksimäsi, tärkeintä on pitää se salassa. Jotta keksintö voi saada patentin, siitä ei vielä patenttia haettaessa saa tietää kukaan ulkopuolinen”, Norrgård painottaa.
Sitten kannattaa ottaa yhteyttä patenttiasiamieheen, joka osaa kertoa, olisiko keksinnön patentoiminen kannattavaa.
”Hän osaa auttaa myös itse patentointiprosessin kanssa.”
Anselmi Nousiainen
Kirjoittaja on kevään 2019 ylioppilas ja Kemia-lehden kesäharjoittelija.
(Kuva: Papula-Nevinpat) ”Kolmasosa Suomessa haettavista patenteista linkittyy kemiaan”, Linda Norrgård kertoo.
