”Väriä nanoteknologiaan” – kemian Nobel kvanttipisteen keksijöille ja kehittäjille

Vuoden 2023 kemian nobelistit ovat Moungi G. Bawendi, Louis E. Brus ja Alexei I. Ekimov. Heidät palkittiin kvanttipisteiden löytämisestä ja synteesistä.

Koko kolmikko työskentelee tai on uransa aikana työskennellyt Yhdysvalloissa.

Ranskalaislähtöinen Moungi Bawendi, 62, toimii Massachusettsin maineikkaan MIT-yliopiston ja Clevelandista kotoisin oleva Louis Brus, 80, Columbian yliopiston professorina.

Neuvostoliitossa vuonna 1945 syntynyt ja Leningradissa fyysikoksi valmistunut venäläinen Aleksei Jekimov, amerikkalaisittain Alexei Ekimov, muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1999. Hän on newyorkilaisen Nanocrystals Technology Inc. -yhtiön entinen päätutkija.

Mahdollistavat modernit näytöt ja tarkat syöpäoperaatiot

Kvanttipisteet ovat äärimmäisen pieniä nanokokoisia hiukkasia ja nykyisten puolijohteiden olennaisia osia.

Kvanttipisteiden ansiota ovat muun muassa erittäin terävät qled-tekniikalla toimivat tietokonenäytöt ja televisioruudut. Lääketiede hyödyntää kvanttipisteiden kirkasta valoa esimerkiksi kasvaimen rajaamiseen tarkkuutta vaativissa syöpäleikkauksissa.

Alexei Ekimov työskenteli aikoinaan leningradilaisessa Vavilovin optiikan instituutissa, jossa hän 1980-luvun alussa ”teki nanoteknologiasta värillistä”, toisin sanoen onnistui luomaan pistemäisiä kvantti-ilmiöitä värillisessä lasissa.

Louis Brus puolestaan sai muutamaa vuotta myöhemmin omalla tahollaan aikaan kvanttipisteitä, jotka kelluivat vapaasti nesteessä.

Vuonna 1993 Moungi Bawendi nosti kvanttipisteiden kemiallisen valmistuksen seuraavalle tasolle menetelmällä, joka teki partikkeleista liki main virheettömiä. Tämä mahdollisti niiden teollisen nykykäytön.

Lääketieteen palkinto rokotekehittäjille

Aiemmin tällä viikolla jaetun lääketieteen Nobelin pokkasivat unkarilainen Katalin Karikó ja yhdysvaltalainen Drew Weissman.

Kaksikon tunnustus myönnettiin mrna-rokotteen tutkimuksista, jotka Karikó aloitti jo 1990-luvulla.

Tuoreiden nobelistien työ mahdollisti osaltaan sen, että uudenlaiset, lähetti-rna:han perustuvat koronarokotteet saatiin nopeasti valmiiksi yllättävän covid 19 -pandemian iskettyä.

Mrna-pohjaisia koronarokotteita ovat bioteknologiayhtiö Biontechin ja lääkejätti Pfizerin kehittämä Comirnaty-valmiste sekä Oxfordin yliopiston ja lääkeyritys Modernan yhteistyönä syntynyt Spikevax.

Lue myös:

Suomalaistutkimus: rna-rokote tepsii myös virusmuunnoksiin

Koronan kukistamisessa ratkaiseva rasti on rokote

Vuoden 2023 fysiikan palkinnon saivat Pierre Agostini, Ferenc Krausz ja Anne L’Huillier, jotka ovat kehittäneet ultranopeita laserpulsseja attosekuntien mittaisten atomitason ilmiöiden havaitsemiseen.

Päivi Ikonen

(Kuva) Moungi Bawendi (vas.), Louis Brus ja Alexei Ekimov vastaanottavat palkintonsa Tukholmassa 10. joulukuuta järjestettävässä Nobel-seremoniassa.


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.


P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.  

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia