Apulaisprofessori Stefan Prost käytti laajasti erilaisia tutkimusmenetelmiä löytääkseen greliiniä koodaavat geenit varpuslintujen dna:sta. Kuva: Mikko Törmänen/Oulun yliopisto.

Varpuslinnuilta on kadonnut ”nälkähormoni” – yllätyshavainto avaa uusia tutkimusväyliä biolääketieteeseen

Varpuslinnuilta on hävinnyt ”nälkähormonina” tunnettu greliini, joka on tärkeimpiä selkärankaisten ruoanottoa sääteleviä hormoneja.

Ällistyttävä löytö sai Oulun yliopiston geneetikon Stefan Prostin ja kollegat tekemään varpuslintujen perimästä perusteellisen tutkimuksen, jonka tulokset julkaisi Royal Society Open Science.

Nälkää, syömistä ja rasvan kertymistä säätelevät hormonijärjestelmät ovat selkärankaisilla hyvin vakiintuneita. Nisäkkäillä esimerkiksi rasvasolujen tuottama leptiini vähentää ruokahalua.

Muutama vuosi sitten havaittiin, että lintujen leptiinijärjestelmä on evoluution mittaan kadonnut. Uusi tutkimus paljasti, että varpuslinnuilta on hävinnyt myös järjestelmän toinen tärkeä hormoni.

Greliini oli kadonnut lähes kaikilta varpuslinnuilta, jotka muodostavat linturyhmistä suurimman ja johon kuuluu 60 prosenttia kaikista lintulajeista.

Geenitutkimusta, biokemiallisia analyyseja, bioinformatiikkaa

Greliinillä on uumoiltu olevan keskeinen rooli lintujen muuttokäyttäytymisen ohjaamisessa.

”Olimme siis tyrmistyneitä, kun emme löytäneet greliiniä yhden kohdelajimme, lehtokertun, perimästä”, kertoo Wienin yliopiston ja Wienin eläinlääketieteellisen yliopiston tutkija Leonida Fusani.

Greliiniä ryhdyttiin metsästämään eri menetelmin. Bioinformatiikan keinoin selattiin muiden lintulajien genomeja.

Biokemiallisilla tekniikoilla analysoitiin varpuslinnuista otettuja näytteitä, joita verrattiin viiriäisten ja kyyhkyjen näytteisiin.

”Vaikka käytimme laajoja lähteitä ja tutkimusmenetelmiä, emme onnistuneet löytämään greliiniä koodaavia geenejä minkään varpuslinnun dna:sta”, summaa Oulun yliopiston apulaisprofessorina työskentelevä Stefan Prost, joka vastasi genomitutkimuksesta.

Tulokset avaavat uusia tutkimusväyliä biolääketieteeseen

Tutkimuksen tulokset ovat läpimurto lintujen fysiologian tutkimuksessa, mutta ne avaavat tärkeitä uusia tutkimusväyliä myös biolääketieteeseen.

Varpuslinnut kasvattavat ruumiinpainonsa kaksinkertaiseksi keräämällä valtavasti rasvaa ennen muuttomatkoja, mutta ne palaavat normaalipainoonsa muutamassa päivässä muuton päätyttyä.

”Leptiinin ja greliinin häviäminen näyttää liittyvän tähän poikkeukselliseen muovautumiskykyyn”, Leonida Fusani sanoo.

”Ymmärrys siitä, miten linnut onnistuvat hallitsemaan kehon rasvapitoisuutta, voisi olla erittäin hyödyllistä, kun pyritään puuttumaan yleisiin terveysongelmiin, kuten lihavuuteen ja syömishäiriöihin.”


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia