Vähäpäästöiseen terästuotantoon siirtymisen etulinjassa kulkevat tutkijoiden mukaan Suomi ja Ruotsi. Kuvituskuva: Adobe Stock.

Vety, kierrätys ja tekoäly muuttavat eurooppalaista terästuotantoa

Vety korvaa hiiltä, romua hyödynnetään enemmän, samoin tehtaiden kuonakasoista löytyviä kriittisiä raaka-aineita. Tekoäly etsii valuviat.

Terästuotannosta pyritään tekemään entistä ekologisempaa, mutta se ei ole ongelmatonta.

Euroopassa suuret investoinnit vähäpäästöiseen terästuotantoon ovat hidastuneet korkeiden kustannusten, energian hinnan, raaka-aineiden saatavuuden, teräksen maailmanlaajuisen ylituotannon sekä päästöjä rajoittavan lainsäädännön epävarmuuden vuoksi.

Pulmia ratkotaan useissa eurooppalaisissa tutkimushankkeissa, joihin osallistuu myös Oulun yliopisto.

”Eurooppalainen terästuotanto on laajassa murroksessa”, sanoo professori Timo Fabritius yliopiston prosessimetallurgian tutkimusyksiköstä.

Terästeollisuuden seuraava kehitysaskel ei hänen mukaansa ole yksittäinen läpimurto eikä tarkoita esimerkiksi pelkästään vedyn käyttöä. Sen sijaan kyseessä ovat muutokset, joissa uudet energiaratkaisut, kiertotalous ja digitalisaatio kytkeytyvät toisiinsa.

”Ne ratkaisevat, kuinka nopeasti vähäpäästöinen terästuotanto voi yleistyä Euroopassa”, sanoo Fabritius, jonka mukaan mallia muutosten viemisessä teolliseen mittaan näyttävät Suomi ja Ruotsi.

Raaka-aineiden kiertotalouskeskuksia

Teräksen tuotanto ei tulevaisuudessa voi perustua pelkästään parhaaseen malmiin ja puhtaimpaan romuun. Eurooppalaisista tehtaista on siksi tulossa raaka-aineiden kiertotalouskeskuksia.

”Terästehtaiden kuonat sisältävät merkittäviä määriä raaka-aineita, joiden hyödyntämispotentiaali on osin vielä käyttämättä”, sanoo professori Ulla Lassi Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksiköstä.

Jatkossa teräskuonista pyritään ottamaan talteen esimerkiksi kriittiseksi raaka-aineeksi luokiteltua vanadiinia ja samalla vähentämään EU:n tuontiriippuvuutta.

Teräs on teoriassa hyvin kierrätettävää. Käytännössä kierrätysraaka-aineiden koostumus on aina selvitettävä ja esimerkiksi kuparin ja sinkin kaltaiset haitta-aineet hallittava, jotta teräksen laatu voidaan varmistaa.

Pian pilotoidaan myös maailman mitassa ainutlaatuisia vetypelkistyksellä tuotettuja teräsjauheita vaativien työkaluosien 3d-metallitulostukseen. Haasteena on saada uudet ratkaisut toimimaan tehokkaasti teollisessa mitassa.

Lue myös:

Teräs kiertämään päästöttömästi – Kemiin nousee ainutlaatuinen pioneerilaitos

Päästöttömän terästeollisuuden kehittämiselle suurrahoitus Oulussa

Outokumpu suunnittelee biokoksaamo- ja biometaanilaitosta Tornioon


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.

Lisää uutisia