Viljan käytön lisäämisellä ja viljaproteiineihin perustuvilla elintarvikeinnovaatioilla voisi olla keskeinen rooli siirtymässä kohti terveellistä, kestävää ruokajärjestelmää.
Tähän tulokseen tulee pohjoismainen tutkijaryhmä, jonka katsauksen julkaisi Nutrition Reviews -lehti.
Viljatuotteet ovat tärkein energian, hiilihydraattien, ravintokuidun ja kasviproteiinin lähde useimmissa maissa ympäri maailmaa. Siitä huolimatta vain reilu kolmasosa tuotetusta viljasta käytetään ihmisravintona.
”Viljan mahdollisuuksia kestävämmän ruokajärjestelmän ja väestön terveyden edistämisessä ei ole vielä täysin hyödynnetty, eivätkä sen paremmin tutkijat kuin suuri yleisökään näytä niitä täysin tiedostaneen”, sanoo professori Rikard Landberg Chalmersin teknisestä korkeakoulusta Ruotsista.
Siirtymä eläinrehusta ihmisen tarpeisiin
”Jos eurooppalaisten nykyisestä eläinproteiinin saannista 20 prosenttia korvattaisiin skenaariomme mukaisesti kasvipohjaisella proteiinilla, siitä puolet voisi tulla viljasta”, laskee VTT:n pitkäaikainen elintarviketeknologian tutkimusprofessori Kaisa Poutanen.
”Tämä tarkoittaa alle kuuden gramman lisäystä viljaproteiinin saantiin päivässä, mikä vastaa 60 gramman vilja-annosta.”
Ihmisten viljaproteiinin saantia pitäisi kasvattaa nykyisestä 19 prosenttia.
Viljojen proteiinipitoisuus on keskimäärin kymmenen prosenttia, joten viljaa tarvittaisiin 15 miljoonaa tonnia enemmän. Määrä vastaa viittä prosenttia Euroopan nykyisestä viljantuotannosta.
”Jos kuluttajat hyväksyvät viljan käytön lisäämisen, viljantuotannon painopistettä on mahdollista siirtää eläinrehusta ihmisten tarpeisiin”, tähdentää tutkijatohtori Anna Kårlund Itä-Suomen yliopistosta.
”Näin mahdollistettaisiin käytön lisääminen 60 grammalla päivässä – esimerkiksi kolmen täysjyväruisleipäviipaleen tai ison kaurapuuroannoksen verran.”
Täydennykseksi palkokasveja
Täysjyväviljojen runsas käyttö on tutkitusti yhteydessä pienempään kakkostyypin diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja paksusuolensyövän riskiin.
Täysjyvävilja sisältää runsaasti ravintokuitua, vitamiineja, mineraaleja ja bioaktiivisia yhdisteitä. Välttämätöntä aminohappoa lysiiniä viljan proteiinissa on niukasti, mutta senkin tarve tyydyttyy, kun viljan lisäksi syö palkokasveja.
Tutkijat korostavat myös, että elintarviketeollisuuden satsaukset viljaproteiinin käsittelyyn ja tuotekehitykseen hyödyttävät sekä yrityksiä että yhteiskuntaa.
Kun saataville tuodaan uusia viljapohjaisia, runsasproteiinisia tuotteita ja ravitsemuksellisesti täysipainoisia maito- ja lihatuotteiden kaltaisia valmisteita, edistetään myös kestävää kehitystä.
VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston lisäksi katsausta oli Suomesta laatimassa Turun yliopisto.
(Kuva VTT) Täysjyvävilja on ihmiselle erinomaista ravintoa, jonka käyttöä olisi syytä lisätä, tutkijat sanovat.
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
