Suomalaistutkijat ovat selvittäneet, millainen suolistomikrobiston koostumus ennakoi kohonnutta kakkostyypin diabeteksen riskiä. Tämä onnistui hyödyntämällä kohdennettuja koneoppimismalleja.
Kaikkiaan tutkijat tunnistivat Lachnospiraceae-heimon lajeista ja sen lähisukulaisista kuusi bakteeriryhmää, jotka olivat yhteydessä diabetekseen.
Samojen bakteerien osuuksien on aiemmin havaittu kasvavan myös muiden metabolisten sairauksien, kuten rasvamaksan, seurauksena. Lisäksi ne vaikuttavat olevan yhteydessä ravinnon laatuun.
Analyysit toteutettiin tutkimalla ulostenäytteitä laajassa Finrisk 2002 -väestökohortissa, joka edustaa suomalaista aikuisväestöä.
Näytteenoton aikana kerättiin kattava määrä terveystietoja yli 5 000 osallistujasta, ja diabeteksen esiintyvyyttä seurattiin rekisteriaineistojen avulla lähes 16 vuoden ajan.
Samat mikrobit niin idässä kuin lännessä
Itä- ja länsisuomalaiset eroavat toisistaan sekä perimältään että elintavoiltaan, ja erot näkyvät myös heidän terveydessään.
”Eroista huolimatta tutkimuksessa tunnistetut mikrobit olivat yhteydessä taudin ilmaantuvuuteen koko Suomessa”, korostaa toinen tutkimusartikkelin pääkirjoittajista, tutkijatohtori Matti Ruuskanen Turun yliopistosta.
Toisen pääkirjoittajan, tutkijatohtori Pande Erawijantarin mukaan tutkimuksen tulokset voivat tulevaisuudessa auttaa entistä parempien diabeteksen hoitokeinojen kehityksessä.
Turun yliopiston lisäksi hankkeeseen osallistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Lisäksi mukana oli kansainvälisiä kumppaneita.
Tutkimusartikkeli on julkaistu Diabetes Care -lehdessä.
(Kuva Adobe Stock) Suoliston mikrobit ovat paljastuneet terveytemme kannalta paljon merkittävämmäksi tekijäksi kuin aiemmin osattiin ajatella.
Lue myös:
Etanolia tuottavat suolistomikrobit yhteydessä rasvamaksaan
AIV-palkittu professori Pentti Huovinen: ”Syö kuin keräilijä, ja suolisto kiittää”
