Jyväskylän yliopistossa on rakennettu vihreitä menetelmiä polttolaitosten tuhkien sisältämien ravinteiden ja metallien tarkkaan analysointiin ja haitallisten aineiden poistamiseen.

Tekniikoita hyödynnetään Heleä-hankkeessa, joka pyrkii lisäämään tuhkan hyötykäyttöä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimaan projektiin osallistuu myös Suomen metsäkeskus.

Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa on tutkittu 26 tuhkanäytettä, jotka ovat peräisin 20 keskisuomalaisesta laitoksesta. Näytteet sisälsivät sekä pohja- että lentotuhkaa.

Suurin osa analysoiduista tuhkista soveltui sellaisinaan metsälannoitteeksi.  Puu- ja turvetuhkien käyttöä saattavat kuitenkin rajoittaa niiden korkeat haitta-ainepitoisuudet erityisesti arseenin ja kadmiumin osalta.

Kun tuhkaa käsitellään orgaanisella hapolla, arseeni ja kadmium saadaan pois ilman, että tuhkan ravinnepitoisuus merkittävästi laskee.

Aiemmin lannoitukseen kelpaamaton tuhka täyttää jyväskyläläismenetelmän ansiosta lakisääteiset vaatimukset, ja sitä voidaan hyödyntää metsälannoitteena.

Tuhkan laatuun vaikuttaa myös sivuvirtojen koostumus

Tutkijatohtori Emilia Virtasen mukaan analyysien tulokset osoittivat, että puutuhkissa oli keskimäärin enemmän fosforia, kaliumia ja muita ravinteita kuin turvetuhkissa.

Lisäksi puutuhkissa oli vähemmän haitallisia aineita, kuten arseenia, nikkeliä, kuparia ja kromia.

Toisaalta turvetuhkissa oli matalammat lyijyn, sinkin ja kadmiumin pitoisuudet.

”Tuloksissa on kuitenkin otettava huomioon poltto-olosuhteet”, Virtanen sanoo.

Samoin esimerkiksi kattilamateriaalit voivat vaikuttaa syntyvien tuhkien metallipitoisuuksiin.

”Myös teollisuuden sivuvirtoja poltettaessa mahdolliset naulat tai muut metalliosat voivat vaikuttaa tuhkan laatuun.”

Tuhka panee puut kasvamaan

Tuhkalannoitus tarjoaa yliopistonlehtori Rose Matilaisen mukaan kustannustehokkaan ja kiertotaloutta tukevan ratkaisun, joka nostaa metsien taloudellista ja ekologista arvoa.

Tuhkalla voidaan lisätä merkittävästi puiden kasvua, edistää metsien terveyttä ja vähentää soiden kunnostusojitustarpeita. Lannoitus parantaa myös hiilinielujen muodostumista.

Valtakunnallisena tavoitteena on tuhkalannoituksen nykyisen määrän kolminkertaistaminen 30 000 hehtaariin vuodessa.

Päivi Ikonen

Lue myös:

Tuhka sopii sekä metsien lannoitteeksi että metsäteiden materiaaliksi

Kriisi nostaa kierrätyslannoitteiden arvoa

Tuhkasta ja kompostista metsien täsmälannoite

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.