Itä-Suomen yliopiston tutkimuslaboratoriot ovat nyt yritystenkin käytettävissä. Sohjo Hackathon -kilpailussa niille keksittiin virtuaalinen tutustumisväylä laboratorioiden mahdollisuuksiin.
Sohjo Hackathonin järjestäjän Mikko Järvilehdon mukaan esimerkiksi kemian, fotoniikan, luonnonvara-alan sekä virtuaalisen ja täydennetyn todellisuuden laboratorioilla on yrityksille ”vaikka mitä annettavaa”.
”Kemian labrassa voidaan esimerkiksi kehittää akkumateriaaleiksi sopivia kemikaaleja ja synnyttää uudenlaisia kemiallisia yhdisteitä, joille voidaan hakea patentteja ja näin siivittää akkufirmaa kasvuun.”
Järvilehto korostaa myös yliopistolle tarjoutuvaa tilaisuutta ottaa näin satsauksistaan kaikki irti.
”Laitteisiin ja järjestelmiin on investoitu miljoonia. Tämä on tapa saada lisää tuottavuutta yhteiskunnan suuriin investointeihin.”
Yliopisto tyytyväinen uusiin näkökulmiin
Myös Itä-Suomen yliopistossa avauksesta iloitaan.
Uudet näkökulmat ovat yliopiston projektikoordinaattorin Anssi Kekkosen mukaan tervetulleita.
”Jos haluamme tehdä jotakin aivan uutta, rajoja pitää ylittää. Paras tapa tässä on tehdä yhteistyötä yritysten kanssa. Etsimme hackathonien lisäksi muitakin yhteistyötapoja, joilla pääsemme ratkomaan ongelmia yhdessä yritysten kanssa.”
Joensuun fotoniikan tutkimuskeskuksen käyttöaste on Kekkosen mukaan entuudestaan korkea.
”Samalla tavalla metsätieteiden ja kestävien teknologioiden labroissa on kiinnostusta yhteistyöhön, josta voisi jatkossa syntyä uusia startupeja.”
Mallinnoksen avulla tutustumiskäynnille
Sohjo Hackathon -tapahtumassa oli mukana 60 opiskelijaa, tutkijaa ja yritysten edustajaa. Osallistujat ratkoivat yksin tai tiimeinä erilaisia haasteita, joista yhdessä etsittiin keinoa saada yliopistolaboratoriot tehokkaammin elinkeinoelämän käyttöön.
Haasteen voiton vienyt Rami Saarikorpi ideoi laboratorioista tehtävät 3d-mallinnokset, joiden avulla yritykset voivat vierailla laboratorioissa virtuaalisesti ja arvioida, miten ne voisivat hyödyntää laitteita.
Viime vuonna järjestetty ensimmäinen tapahtuma on jo poikinut konkreettisia onnistumisia.
”Esimerkiksi Naton innovaatio-ohjelmassa 2 000 hakijayrityksen joukosta 15 parhaan joukkoon valittu Kelluu-ilmalaivayritys sai ulkopuolelta arvokasta koodausosaamista”, Mikko Järvilehto kertoo.
Päivi Ikonen
Lue myös:
Ilmalaivan sensorit näkevät tarkasti – suomalainen teknologia mullistaa miinanraivauksen
Vetykäyttöinen ilmalaiva tarkastaa sähkölinjoja ja analysoi metsätuhoja
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
