Kuitu on tunnetusti elimistölle hyväksi muutenkin kuin ravintolisän muodossa. Kuva: Adobe Stock.

Kuitulisä suitsii rasvamaksaa – suomalaislöytö saattaa poikia uusia hoitoja kansantautiin

Ravintolisä voi vähentää haitallisten aineenvaihduntatuotteiden määrää suolistossa ja siten parantaa maksan terveyttä, osoittaa Jyväskylän yliopiston tutkimus.

Jyväskylän yliopistossa selvitettiin prebioottisen ksylo-oligosakkaridi-ravintokuidun (xos) vaikutusta rasvamaksaan.

Kyseessä on ensimmäinen ihmisillä tehty kliininen tutkimus, jossa paneuduttiin xos-prebiootin ja maksarasvan yhteyteen.

Tulosten mukaan kuitu kohentaa maksaterveyttä, joskin suolistomikrobiston koostumus vaikuttaa ravintolisästä saatavan hyödyn määrään.

Pioneeritutkimuksen julkaisi NPJ Gut and Liver-lehti.

Korjaa suoliston käymistasapainoa

Jyväskyläläistutkimuksessa 42 ylipainoista aikuista käytti neljän kuukauden ajan päivittäin 2,8 grammaa xos-prebioottia.

Prebiootti on ravintokuitu, jota elimistön omat entsyymit eivät voi pilkkoa, vaan se kulkeutuu paksusuoleen edistämään suolistomikrobiston tasapainoa.

Maksan rasvoittumisen aste mitattiin magneettikuvauksella ennen prebioottikuuria ja sen jälkeen. Näin paljastui, että kuitulisä vähensi suoliston tiettyjen haitallisten aminohappojen hajoamistuotteita, jotka liittyvät maksan rasvoittumiseen.

”Tulokset viittaavat siihen, että oikeassa kohderyhmässä kuitulisä voi korjata suoliston käymistasapainoa niin, että haitallisten aineenvaihduntatuotteiden tuotanto vähenee ja tämä hyödyttää myös maksan terveyttä”, tiivistää tutkimuksen vastaava kirjoittaja Jukka Hintikka.

Ei välttämättä tepsi edenneeseen tautiin

Prebiootti tehosi parhaiten niillä, joiden suoliston bakteeritasapaino oli alussa poikkeava, eli heidän suolistonsa hajotti enemmän proteiineja kuin hiilihydraatteja.

Prebiootin käyttö tasapainotti näiden koehenkilöiden suoliston bakteerikoostumusta. Lisäksi rasvan määrä heidän sisäelintensä ympärillä väheni.

Niillä, joilla oli jo pitkälle edennyt rasvamaksa, prebiootin vaikutus oli kuitenkin muita heikompi tai olematon.

Hintikan mukaan tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää rasvamaksataudin yksilöllisen hoidon kehittämisessä. Sitä ennen ovat tarpeen vielä uudet, tarkemmat tutkimukset aiheesta.

Rasvamaksa on krooninen maksasairaus, jota potee ainakin neljäsosa aikuisista suomalaisista. Tautia tavataan myös ylipainoisilla lapsilla ja nuorilla. Rasvamaksa nostaa sydän- ja verisuonitautien riskiä voimakkaasti ja voi pahimmillaan johtaa hengenvaaralliseen maksakirroosiin.

Päivi Ikonen


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.

Lisää uutisia