Kuikka teki kemisti Pekka Lehtosesta ensin lintumiehen ja sitten kirjailijan.
Helsingin yliopiston analyyttisen kemian dosentti ja Alkon pitkäaikainen laboratorionjohtaja Pekka Lehtonen innostui kuikasta ja sen jälkeen muistakin linnuista jo lapsuudessaan.
Sittemmin Lehtonen on suojellut, tutkinut ja valokuvannut siivekkäitä melkein toiseksi työkseen.
Vaikka kaikki linnut kiinnostavat, yksi on ylitse muiden. Kuikalla on salaperäistä vetovoimaa, jota Lehtonen voi vain yrittää selittää sanoin.
”Se on 40 miljoonaa vuotta vanha lintu, maapallon vanhimpia lajeja. Se on mestariliikkuja vedessä, harvalla on sellaista sukellustaitoa. Kuikalla on vilkas sosiaalinen elämä, se on monipuolinen, ylväs lintu”, kemisti kuvailee.
Jos Lehtonen itse olisi lintu, hän olisi kuitenkin maakotka.
”Se on mahtava pärjääjä Suomen luonnossa”, Lehtonen sanoo Kemia-lehdessä 4/2011 julkaistussa jutussa Kuikka teki kemististä lintumiehen. Jutun voi lukea kokonaisuudessaan täältä.
Jutun ilmestymisen jälkeen Lehtosesta on tullut myös kuikkakirjailija. Lehtosen ja Martti Perämäen tuore teos Lähikuvassa kuikka (Gaudeamus, 2019) esittelee muinaisen alkulinnun elämää jäidenlähdöstä syysmuuttoon.
Kirja kertoo kiehtovasti muun muassa kuikkien tapakulttuurista. Kun parveen liittyy uusi yksilö, se käy tekemässä nokkatervehdyksen parven etummaiselle linnulle.
Kuikat ovat muutenkin hyvin sosiaalisia ja pitävät toisiinsa jatkuvaa yhteyttä pienin rupatteluäänin, kirjasta selviää.
(kuvassa) Pekka Lehtosen ja Martti Perämäen kirja sisältää 150 upeaa kuvaa ”suurten aaltojen samuraista”, joka ylsi BirdLifen äänestyksessä suomalaisten suosikkilinnuksi.
