Mikrobiologi Elias Hakalehto esittää hämmentävän yksinkertaisen keinon torjua koronatartunta. Kanaan injektoidaan heikennetty virus, ja kolmen viikon kuluttua se alkaa munia vasta-ainepitoisia munia. Yksi muna päivässä estäisi tartunnan.
Teksti ja kuva: Juha Granath
Mikrobiologian dosentti ja tutkijayrittäjä Elias Hakalehto istuu tyhjällä terassilla vanhan opinahjonsa Helsingin yliopiston kampuksella Viikissä.
Koronavirus Sars-CoV-2 on hiljentänyt maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan, mutta sytyttänyt Kuopiossa asuvan tiedemiehen.
”Olen tutkinut viruksia, bakteereja ja muita mikrobeja yli 25 vuotta. Kehitin kollegojeni kanssa jo 1990-luvulla tekniikan, jolla voimme torjua maailmanlaajuisia virusepidemioita. Kun covid-19-tauti uhkaa nyt vakavasti ihmisten terveyttä, koen, että en voi istua tämän tiedon päällä.”
Elias Hakalehtoa huolestuttaa erityisesti se, että pandemian toista aaltoa ennakoidaan ensi syksylle mahdollisesti aiempaa ankarampana.
Rokotteita tautiin kehitetään kuumeisesti, mutta niiden saamista markkinoille joudutaan odottamaan.
”Covid-19 saattaa käyttäytyä sata vuotta sitten riehuneen ja kymmeniä miljoonia ihmisiä tappaneen espanjantaudin tapaan. Ensin mieto epidemia talvella ja keväällä, ja sitten raju vitsaus syksyllä. Nyt tarvitaan nopeita toimia”, Hakalehto sanoo.
”Nopea ja turvallinen keino estää tartuntoja”
Jos Hakalehdon idean kiteyttäisi sloganiksi, se kuuluisi näin: Kananmuna päivässä pitää koronan loitolla.
”Kanaan injektoidaan heikennetty Sars-CoV-2-virus, ja kolmen viikon kuluttua se alkaa munia vasta-aineita sisältäviä munia. Yksi päivittäin nautittu vasta-ainemuna riittää ehkäisemään tartunnan.”
Arvionsa Hakalehto perustaa vasta-aineiden pitoisuuden eli tiitterin määrittämiseen.
”On laskettu, että yhdestä munasta tulee yhdestä kymmeneen hoitoannosta. Kun immunisaatiota jatketaan, tiitteri nousee vielä isommaksi.”
”Riittävä pitoisuus vasta-ainetta säilyy suun ja nenänielun alueella noin vuorokauden ajan. Asia on vielä varmistettava tutkimuksissa.”
Mikrobiologi Hakalehdon visiossa tarvitaan koronapotilaan yskös, virusviljelmä tai muu viruslähde, josta saatava antigeeni injektoidaan kanaan.
Kun kana sitten munii vasta-ainepitoisen munan, ihminen saa siitä suojan tartunnalta.
Kanastako koronan kukistaja? Kuva: Adobe Stock
Kanalle ei Hakalehdon mukaan koidu haittaa viruksesta.
”Virusantigeeni on heikennetty virus tai viruksen osa, joka on näin tehty vaarattomaksi. Ihmisen virus ei todennäköisimmin muutenkaan aiheuta kanalle tautia.”
Helsingin yliopiston solu- ja molekyylibiologian professori Jukka Finne oli Hakalehdon väitöskirjatyön pääohjaaja.
Finne on yksi kansainvälisesti siteeratuimmista suomalaisista lääketieteen tutkijoista. Mitä hän ajattelee hankkeesta?
”Olen pitkään seurannut Hakalehdon uraa. Voin todeta, että hänellä on harvinaislaatuinen kyky ei ainoastaan luoda uusia ideoita vaan nimenomaan tuoda ne myös käytännön toteutuksen tasolle.”
Professori Finne painottaa, että vaikka Hakalehdon lähestymistapa poikkeaa valtavirrasta, se on teoriassa täysin mahdollinen tapa toimia.
”Vallitsevassa tilanteessa kaikkia vaihtoehtoja pitää tutkia. Vaatii uskallusta tuoda kokonaan uudenlaisia ajatuksia julkisuuteen. Käy helposti niin, että tulee leimatuksi ja sijoitetuksi johonkin lokeroon.”
Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa dosenttina toimiva Elias Hakalehto sanoo, että suomalaiset tutkijapiirit ovat kriittisiä uusille ajatuksille. Toisenlaisiakin ääniä on miehen korviin silti kantautunut.
”Kollegat ovat soittaneet ja kannustaneet, että tässä on valtava mahdollisuus. Passiivi-immunisaatio pitäisi kuitenkin ensin hyväksyä viralliseksi suojakeinoksi ja hoitomenetelmäksi.”
Hakalehto lyö pöytään kansainvälisiä tutkimuksia, joiden mukaan covid-19-tauti voi vaurioittaa keuhkojen lisäksi myös muita kudoksia, kuten sydäntä ja munuaisia.
”Emme vielä tiedä tarpeeksi viruksen pitkäaikaisista vaikutuksista. Emme myöskään sitä, syntyykö sen sairastamisen seurauksena immuniteettia ja kuinka pitkäksi aikaa.”
Rokotetta odotellessa passiivi-immunisaatio kananmunan avulla olisi hänen mielestään nopea ja turvallinen keino estää tartuntoja.
”IgY-vasta-aineet asettuvat vastaanottajan elimistössä limakalvoille, joissa ne sitovat magneetin lailla viruspartikkeleita ja estävät niitä tunkeutumasta elimistöön.”
Menetelmää voidaan hänen mukaansa käyttää myös sairastuneiden potilaiden hoitoon ja heidän levittämiensä uusien tartuntojen ehkäisyyn.
”Vasta-aineet ympäröivät elimistössä vapautuneet virukset ja estävät niitä infektoimasta uusia soluja tai leviämästä toisiin ihmisiin.”
”Vaikuttavuutta kuin Molotovin cocktailissa”
Mikrobiologi ammentaisi vasta-ainemunista passiivi-immunisaatiota aluksi terveydenhoito- ja palvelualan työntekijöille, koronapotilaiden omaisille ja riskiryhmäläisille.
”Ystäväni vertasi passiivi-immunisaatiota Molotovin cocktailiin, koska sillä voi saada nopeasti vaikuttavuutta.”
Ihminen saa aktiivi-immuniteetin monia tauteja vastaan joko sairastamalla tai rokotteesta.
Passiivi-immunisaatiossa sen sijaan vasta-aineet tuodaan elimistöön kehon ulkopuolelta. Esimerkiksi vauva saa jo kohdussa vasta-aineet äidiltään istukan kautta, syntymän jälkeen imetyksessä.
”Vasta-aineita voidaan valmistaa soluviljelmissä laboratoriossa, tai niitä voidaan tuottaa kananmunan keltuaiseen tai lehmän ternimaitoon.”
Hakalehdon mukaan Suomessakin tutkitaan vasta-aineimmunisaatiota useissa yrityksissä ja yliopistoissa. Yksi vaihtoehto on kerätä parantuneiden potilaiden plasmasta vasta-aineita.
”Menetelmä on hyvä, mutta plasmaa ja sen vasta-aineita on vaikea saada tarpeeksi. Vasta-aineita riittäisi lähinnä vain potilaille, ei suoja-aineeksi terveille.”
”Vasta-aineita voidaan tuottaa myös geenitekniikan keinoin, mutta lopputuote ei toimi limakalvolla kuten IgY, vaan se annetaan suoraan suoneen. Ongelmina ovat saatavuus ja hinta.”
Mikrobiologin visiossa kananmunaan muodostuva IgY-tyypin vasta-aine otetaan talteen keltuaisesta ja prosessoidaan teollisesti.
”Lopputuote voi olla käyttötarkoituksesta ja kohderyhmästä riippuen esimerkiksi nestemäisessä muodossa tai suu- tai nenäsuihkeena. Se sopii myös muna-allergikoille.”
Hakalehto sanoo, että valtiolta menee viikossa yli miljardi euroa koronakuluihin, mutta munaprojektin kustannukset olisivat vain muutama miljoona euroa.
”Kananmunien teolliseen käsittelyyn ja fraktiointiin on olemassa laitteet ja menetelmät, eikä saatavuusongelmia tule.”
”Munivia kanoja maailmassa riittää. Näin suojeltaisiin suuri väestömäärä.”
Katso grafiikka isompana täältä
Keino kuulostaa hämmentävän yksinkertaiselta. Päättäjät ja rahoittajat ovat suhtautuneet toistaiseksi epäillen dosentin ideaan.
”Ideaa on vähätelty ja pidetty maatiaisena. Yksi viranomainen oli sitä mieltä, että tämä on funktionaalinen elintarvike. Ei tässä siitä ole kysymys.”
Professori Jukka Finne katsoo, että menetelmän tehoa ja toteuttamistapaa on syytä selvittää eteenpäin.
”Tulee mieleen, voisiko tällä tavalla saada virus poistettua esimerkiksi ruoansulatuskanavasta. On raportoitu, että taudista tervehtyneet saattavat vielä jopa viikkojen ajan erittää virusta suolistostaan.”
”Olisiko tämä keino kitkeä virus kokonaan pois?”
Munan vasta-aineiden tehoa tutkittu jo pitkään
Elias Hakalehto ei ole asiassaan yksinajattelija, sillä kananmunan keltuaisen IgY-vasta-aineiden tehovaikutuksia on tutkittu maailmalla vuosikymmeniä.
”Ensimmäisinä ehtivät 1990-luvulla japanilaiset, jotka saivat hyviä tuloksia karieksen estämisestä vasta-aineilla. Vuonna 2010 japanilaiset julkaisivat menetelmänsä IgY:n käytöstä koleran torjuntaan.”
”Kiinalaiset kehittivät IgY-luokan vasta-aineen sars-viruksen torjuntaan jo vuonna 2006. Turkkilaisten vasta-aine influenssavirusta vastaan valmistui viime vuonna.”
Hakalehto on työskennellyt israelilaisissa ja englantilaisissa yliopistoissa ja yliopistosairaaloissa.
”Jerusalemin Heprealainen yliopisto opetti ennakkoluulottomuutta ja Lontoon University College tieteen tradition kunnioittamista. Yhteistyöni israelilaisten kollegojen kanssa on kestänyt 1990-luvun alusta tänne asti.”
Hakalehto innostuu, kun näytän hänelle Iltalehden toukokuisen jutun, jossa siteerataan Jerusalem Postin uutista läpimurrosta Israelin biologisessa tutkimusinstituutissa.
IIBR:n tutkijat ovat jutun mukaan löytäneet vasta-aineproteiinin, joka kykenee neutraloimaan koronaviruksen.
”Tässä näyttää olevan samantyyppisen ratkaisu kuin minulla. Kehon ulkopuolelta viedään vasta-ainetta, jolla neutralisoidaan taudinaiheuttaja. Menetelmässä käytetty vasta-aine on saatu joko potilaasta tai eläimistä.”
Kuinka paljon tutkimuslöydössä näkyy Hakalehdon oma tutkimus, jota hän on tehnyt Israelissa?
”En osaa sanoa, mutta hoidimme aikoinaan vaikeasti sairasta potilasta passiivi-immunisaatiolla. Teimme sen EU:n ulkopuolella, koska emme halunneet rikkoa meikäläisten säädöksiä. Potilas parani.”
Koska Hakalehto ei ole saanut ehdotukselleen vastakaikua kotimaassa, hän on kääntänyt katseensa maailmalle.
”Pidän huomenna esitelmän IgY-vasta-aineiden käytöstä israelilaisen Sheba Medical Centerin kansainvälisessä webinaarissa. Se on yksi maailman kymmenestä johtavasta sairaalasta.”
Viikkoa myöhemmin Hakalehto kertoo esitelmän herättäneen suurta kiinnostusta ja poikineen kaksi artikkelipyyntöä, toisen israelilaiseen lääkärilehteen ja toisen Antibodies – Open Access -tiedejulkaisuun.
Uusia pandemioita voi olla oven takana
Elias Hakalehto harmittelee pitkiä lupahakemusprosesseja ja toivoo valtiovallan nopeuttavan uusien keinojen käyttöönottoa.
”Kaikki testaaminen ja dokumentointi vie aikaa. On esimerkiksi todistettava, että kanojen altistaminen antigeeneille ei ole niille vaaraksi. Nyt tarvitaan regulaation mielekästä loiventamista.”
Saadakseen hanketta eteenpäin tutkija on viritellyt yhteistyötä ruotsalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitoksen kanssa.
”Mälardalenin yliopiston professori Erik Dahlquist on vienyt asian Euroopan unioniin ja esittänyt, että se lähtisi rahoittamaan passiivi-immunisaatiota nopeana hankkeena. Brysselistä tullut alustava vastaus on kannustava.”
Kemia-lehden mennessä painoon rahoitushakemus oli lähdössä liikkeelle ja konsortio ruotsalaisten kanssa perusteilla.
”Tarkoitus on pyytää mukaan muutamia muitakin maita.”
Jos rahoitus järjestyy, Hakalehdolla on hihat valmiiksi käärittyinä.
”Keräisimme ryhmän, aluksi noin 15 henkeä. Suomessa on vaikka kuinka paljon osaamista lääketieteen, mikrobiologian ja teollistamisen aloilla.”
Huolestuttava skenaario on, että covid-19 iskee syksyllä entistä rajumpana. Eikä siinä vielä kaikki.
”Voi tulla uusia, pahimmillaan ebolan kaltaisia tappavia pandemioita. Meidän pitää kehittää nopeita menetelmiä kulkutautien torjumiseen.”
”Ellei sellaisia ole, taudit voivat ottaa meidät otteeseensa ja halvaannuttaa yhteiskuntaa ja taloutta”, Hakalehto sanoo vakavana.
Aika näyttää, mutta sitä ei ole hukattavaksi.
Elias Hakalehto
- Syntynyt Lahdessa vuonna 1961. Asuu Kuopiossa.
- Ylioppilas 1979, Tampereen lyseon lukio.
- Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti (mikrobiologia) 1983, Helsingin yliopisto. Filosofian tohtori (bioteknologia) 2000, Kuopion yliopisto.
- Jatko-opiskelija 1984–1985 Lontoossa, vieraileva tutkija 1990–1991 Israelissa.
- Bioteknisen mikrobianalytiikan dosentti vuodesta 2008, Itä-Suomen yliopisto. Mikrobiologisen agroekologian dosentti vuodesta 2016, Helsingin yliopisto.
- Perusti 1993 Finnoflag Oy:n, jonka kautta ollut mukana yli sadassa kotimaisessa ja kansainvälisessä projektissa.
- Kirjoittanut noin 60 tieteellistä julkaisua, toimittanut viisi tieteellistä kirjaa ja laatinut kansainvälisiin teoksiin toistasataa artikkelia mikrobiologiasta ja bioteknologiasta.
- Noin 80 alkuperäistä patenttihakemusta, useita kansainvälisiä patentteja. Luennoinut kymmenissä tieteellisissä konferensseissa, ohjannut noin 20 opinnäytetyötä.
- Toiminut asiantuntijana ja sihteerinä Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan Mikrobiologian ja toksikologian jaostossa noin 1997–2003.
Vasta-aineet tuhoavat tunkeutujan
- Antigeeni on yleisnimi molekyyleille, jotka aiheuttavat elimistössä vasta-aineiden muodostumisen.
- Vasta-aine eli immunoglobuleeni on yleisnimi joukolle vesiliukoisia proteiineja, joita esiintyy mm. immuunijärjestelmän plasmasoluissa. IgA, IgE, IgE, IgG ja IgM ovat nisäkkäiden vasta-aineita. IgY-vasta-ainetta muodostuu linnuissa.
- Kun elimistöön tunkeutuu vieras mikrobi, kuten virus tai bakteeri, puolustusjoukkoina toimivat valkosolut alkavat tuottaa vasta-aineita, jotka aktivoivat kehon puolustusjärjestelmän. Kun vasta-aineita on riittävästi verenkierrossa, virus tuhoutuu ja syntyy immuniteetti tautia vastaan.
Fimea: Lääkelakia noudatettava
Koska passiivi-immunisaatiota käytettäisiin sairauden ehkäisemiseksi, kyse on lääkkeestä. Näin tuotteeseen sovelletaan lääkelakia ja siihen liittyviä tiukkoja säädöksiä.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kliinis-farmakologisen yksikön päällikkö Jukka Sallinen suhtautuu Elias Hakalehdon ideaan varovaisesti.
”Hakalehdon esittämä lähestymistapa on teoriassa mahdollinen. Tosin parhaillaan covid-19-taudin hoitoon kehitellään laajalti vasta-aineita.”
Sallisen mukaan menetelmässä pitäisi osoittaa, että siinä onnistutaan tuottamaan esityksen mukaisesti vasta-aineita koeputkioloissa.
”Olisi myös hyvä osoittaa, että tuotetut vasta-aineet todella pystyvät sitomaan viruspartikkeleita.”
Voisiko Fimea keventää lupavaatimuksia poikkeusolojen aikana?
”Lääkkeelle on haettava myyntilupaa, jonka myöntämiseksi vaaditaan osoitus sen laadusta, tehosta ja turvallisuudesta. Jos lääkkeestä on riittävät tiedot, sitä voidaan käyttää ennen myyntilupaa erityisluvalla ja kliinisten lääketutkimusten yhteydessä.”
Sallisen mukaan Fimea käsittelee koronaviruspandemiaan liittyvät lupa-asiat nopeutetusti.
”Lupaviranomaisena Fimea arvioi ratkaisuja tuotetun dokumentaation perusteella ja mielellään myöntää lupia, jos vaan homma toimii.”
Sallinen perää lisää näyttöjä Hakalehdon menetelmän tehon ja toimivuuden osoittamiseksi.
”Eläinkokeita olisi hyvä suunnitella ennen ihmiskokeisiin menoa. Tuotantolinjojen pitää olla vaatimusten mukaiset. Näin saadaan varmuus, että testatun tuotteen laatu vastaa laajempaan käyttöön meneviä valmisteita.”
Sijoittuuko Hakalehdon idea Sallisen mielestä vakavasti vai vähemmän vakavasti otettavaan osastoon tutkijoiden tarjonnassa?
”Arvelen, että uudemmat bioteknologiset menetelmät ovat käyttökelpoisempia lähestymistapoja vasta-ainelääkkeen kehittämisessä.”
Kannatusta kananmunayhtiöltä
Kotimaisen Munax Oy:n pääkonttorissa Laitilassa Elias Hakalehdon idea saa kannatusta.
Toimitusjohtaja Janne Torikan mielestä ajatus kanaan ruiskutettavasta heikennetystä koronaviruksesta on selvityskelpoinen.
”Ensin on selvitettävä, että ketjussa ei tapahdu ihmisille, kanoille tai elintarviketeollisuudelle tarpeetonta vaaraa. Olemme valmiita tulemaan mukaan asiantuntijana alkutuotannon, rehustuksen ja kanankasvatuksen osalta.”
Munax on tehnyt pitkään rehututkimusta yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Työ ja testit on tehty tiukasti valvotuissa kanaloissa ennen tuotteiden lanseerausta.
”Olemme kehittäneet Kanax-kauramunat ja viimeksi Laitilan soijavapaat kananmunat, joissa kanojen ruokintaan on käytetty kotimaisia valkuaislähteitä soijan sijaan.”
Suomessa on tuotannossa 3,9 miljoonaa kanaa, josta Munaxin tuottajien osuus on 1,3 miljoonaa. Kuva: Munax Oy
”Lähtökohta on, että Suomessa kanoja ei lääkitä. Jos näin tapahtuu, lääkkeitä voidaan antaa joko suun kautta, veteen ja rehuun sekoitettuna tai rokottamalla injektioneulalla.”
”Jos Hakalehdon hankkeesta tulee totta, on tietysti tärkeää testata menetelmää sitä varten suunnitellussa kanalassa, valvotun ja osaavan henkilökunnan silmien alla.”
Mikrobiologi Sari Rahkonen:
”Väestöä pitää suojata”
Mikrobiologi ja yrittäjä Sari Rahkonen tukee Elias Hakalehdon ideaa.
”Olen tutustunut aihetta koskeviin tutkimusartikkeleihin. Päätelmäni on, että menetelmä on toiminut muilla mikrobi- ja virusantigeeneillä, ja sitä pitäisi soveltaa meneillään olevassa pandemiassa.”
Rahkosen mukaan hanketta voidaan vieroksua osittain siksi, että kananmuna on biotieteissä vain pienen vähemmistön kiinnostuksen kohde.
”Lääkärit erikoistuvat omille aloilleen, eläinlääkärit eläimiin. Kananmunaa tutkitaan ensisijaisesti ruokana tai elintarvikkeen ainesosana. Se kiinnostaa lähinnä hygieenikkoeläinlääkäreitä ja elintarviketieteilijöitä. Virologiassa ja solubiologiassa sitä käytetään virusten ja syöpäsolujen kasvualustana.”
”Poikkeustilassa pitäisi toimia poikkeustilan mukaisesti. Väestöä pitää suojata”, Rahkonen sanoo ja muistuttaa, että kananmunia fraktioidaan jo nyt elintarviketeollisuuden tarpeisiin ja luontaistuotteisiin.”
”Viranomaisten pitäisi nopeasti löytää polku IgY-suojausmenetelmän käyttöönottoon. Tehdään aluksi vaikka lainsäädännöllisesti kevyempi luontaistuote, jollei muuta. ”
”Tämä ei ole viimeinen pandemia, jonka kohtaamme. Antibioottiresistenttien bakteerien hoito-ongelmat ovat jo täällä. Onko IgY-suojaus liian yksinkertainen ja halpa ratkaisu kiinnostaakseen viranomaisia, päättäjiä ja elinkeinoelämää? Ehkä siitä ei vain tiedetä vielä tarpeeksi laajasti? Tietoa on niin paljon.”
Lisää aiheesta:
Rahoitusta haetaan EU:sta – toteutuuko Elias Hakalehdon idea?
