Euroopan unioni ei lämmennyt Elias Hakalehdon suunnitelmalle vasta-ainemunia tuottavien kanojen käytöstä taisteluun koronavirusta vastaan. Amerikkalainen lääkeyhtiö yrittää saada oman vasta-ainelääkkeensä tuotantoon jo tämän syksyn kuluessa.
”Totta kai harmittaa. Sanoisin, että kipuasteikolla [0–10] seiskan tai kasin verran.”
Näin kuvaa tunnelmiaan Finnoflag Oy:n toimitusjohtaja, mikrobiologi Elias Hakalehto EU:n näytettyä elokuussa kylmää idealle kanojen käytöstä taisteluun covid-19-tautia vastaan.
Kemia-lehdessä kesäkuussa esitelty menetelmä perustuu passiivi-immunisaatioon vasta-ainepitoisten kananmunien avulla.
Hakalehdon ajatuksena on, että kanoihin injektoitaisiin heikennetty Sars-CoV-2-virus.
Kolmessa viikossa kanat alkaisivat munia vasta-ainepitoisia munia, joista prosessoitavalla tuotteella voitaisiin suojata avain- ja riskiryhmiä tartunnalta.
Aktiivi-immuniteetti monia tauteja vastaan syntyy joko rokotteen avulla tai sairastamalla tauti.
Passiivi-immunisaatiossa vasta-aineet tuodaan elimistöön kehon ulkopuolelta, ja suojan ylläpito edellyttää vasta-aineiden jatkuvaa saantia.
Neljän maan konsortio
Kansainvälinen tutkijaryhmä haki kesäkuussa Finnoflagin johdolla EU-rahoitusta hankkeeseen.
Mukaan liittyivät Tampereen yliopiston virologian ja rokotetutkimuskeskuksen ryhmät, Mälardalenin yliopisto, Uppsalan yliopisto ja Uppsalan yliopistollinen sairaala Ruotsista, Sheba Medical Center Israelista ja Wroclawin lääketieteellinen yliopisto Puolasta.
Kuuden miljoonan euron EU-rahoituksella olisi voitu Hakalehdon mukaan luoda puoliteollinen, konttiin rakennettava tuotantolaitos, joka sijoitettaisiin yhteistyökanalan pihalle ja jossa kananmunat voitaisiin käsitellä ja tuotteistaa nopeasti.
”Kun teho on osoitettu, tuotantoa voitaisiin laajentaa ja kopioida ympäri maailmaa.”
Rahoitustoiveiden kariuduttua hanke on palautunut lähtöruutuun.
”Toisaalta osasin varautua hylkyyn. EU:ssa on vaikea saada hyviäkään ideoita läpi ilman lobbausvoimia”, Hakalehto pohtii.
Hän vakuuttaa jatkavansa uusien rahoituslähteiden etsintää.
”Tässä olisi mahdollisuus nopeaan, tehokkaaseen ja turvalliseen suojaukseen sekä koronavirusta että myös muita vaarallisia viruksia vastaan. En voi katsoa sivusta tumput suorassa.”
Lääke vai terveystuote?
Uuden lääkkeen hyväksyntä on raskas, kallis ja aikaa vievä urakka.
Viikko hylkäävän päätöksen jälkeen Elias Hakalehto miettii, voisiko vasta-ainemunista kehittää helpommin terveys- tai luontaistuotteita.
”Kananmunan keltuaisen voi prosessoida yksinkertaisesti uuttamalla ja kuivaamalla. Voisiko tuotteen lanseerata profylaktisena, suojaavana terveystuotteena tai ravintolisänä ilman lääkestatusta?”
Kysytään Ruokavirastosta.
”Lääkelain mukaan lääkkeellä tarkoitetaan valmistetta tai ainetta, jonka tarkoituksena on sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oireita”, ylitarkastaja Anna Mizrahi vastaa.
Elintarvikelainsäädäntö puolestaan määrää, ettei elintarvikkeilla, mukaan lukien ravintolisät, saa esittää olevan ihmisen sairauksien ennalta ehkäisemiseen, hoitamiseen tai parantamiseen liittyviä ominaisuuksia.
”Kuvatun tuotteen käyttötarkoitus vaikuttaisi olevan vahvasti lääkkeellinen, mikä viittaa siihen, että kyseessä olisi lääke.”
”Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tehtävä on luokitella, onko kyseessä lääke vai ei”, Mizrahi sanoo.
”Fimea arvioi ratkaisuja tuotetun dokumentaation perusteella ja mielellään myöntää lupia, jos vaan homma toimii”, kommentoi Fimean kliinis-farmakologisen yksikön päällikkö Jukka Sallinen Kemia-lehdelle kesäkuussa.
Hän peräsi tuolloin näyttöjä Hakalehdon idean tehon ja toimivuuden osoittamiseksi.
Eli Lilly tähtää tuotantoon
Passiivi-immunisaatiota on esitetty eri tahoilla yhdeksi aseeksi koronavirusta vastaan.
Amerikkalainen Biodefense-instituutti julkaisi heinäkuussa raportin, jossa se korostaa passiivi-immunisaation merkitystä myös tulevien pandemioiden torjunnassa.
Yksi maailman suurimmista lääkeyhtiöistä, amerikkalainen Eli Lilly, on tarttunut toimeen ja edennyt ripeästi kolmannen vaiheen potilaskokeisiin.
Yhtiö kertoo elokuisessa tiedotteessaan ryhtyvänsä testaamaan ihmiskokein vasta-ainehoidon tehoa covid-19-taudin ehkäisyssä.
Koehenkilöiksi etsitään 2 400 vapaaehtoista asukasta ja työntekijää yhdysvaltalaisista hoivakodeista, joissa on todettu koronavirustartuntoja.
Testattavana on monoklonaalinen IgG1-vasta-aine LY-CoV555, jonka Eli Lillyn kumppani, kanadalainen biotekniikkayhtiö AbCellera löysi taudista parantuneen potilaan verinäytteestä.
Testit toteutetaan yhteistyössä maan terveysviranomaisten kanssa. Tutkimukset tehdään liikuteltavissa yksiköissä, jotka sijoitetaan hoivakotien yhteyteen.
Jos lääke tepsii odotetusti, Eli Lilly pyrkii tuottamaan sitä jo syksyn kuluessa satatuhatta annosta.
”Halvin, nopein ja tehokkain”
”Tämä on erinomainen uutinen. Hanke osoittaa, että passiivi-immunisaatiosta voidaan saada nopealla aikataululla suojaa tartunnoilta”, Hakalehto sanoo.
”Tosin plasmasta eristettyjä vasta-aineita on vaikea saada riittämään laajoille ihmisjoukoille, ja niistä kehitettyjen monoklonaalisten vasta-aineiden tuotanto on kallista verrattuna kananmunan IgY-vasta-aineiden tuotantoon.
Plasmasta voi Hakalehdon mukaan myös levitä riskitekijöitä helpommin kuin IgY-vasta-aineista.
”Keltuaisesta eristettävät IgY-vasta-aineet ovat epiteeleille asettuvia limakalvovasta-aineita, jotka eivät tunkeudu verenkiertoon tai elimistöön.
”Ne ovat halvin, nopein ja tehokkain tapa suojautua infektioilta, joille ei ole saatu rokotetta valmiiksi. Niitä voidaan käyttää myös rokotteiden ja muiden suojautumiskeinojen rinnalla.”
Hakalehto arvioi, että IgY-vasta-aineita on jo voitu ottaa käyttöön sellaisissa maissa, jotka eivät halua kertoa asiasta julkisuuteen.
”Osaamista löytyy eri puolilta maailmaa.”
”Mahdollisesti myös Euroopassa on jo meneillään tai alkamassa hankkeita. Toivon, että mekin saamme vielä tilaisuuden viedä ideamme toteutukseen ja hyödyttämään suomalaisia.”
Myös sairastuneiden hoitoon
Helsingin yliopisto, HUS ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu selvittävät, soveltuisiko taudista toipuneiden veriplasma sairaalahoitoa tarvitsevien covid-19-potilaiden hoitoon.
Kaksoissokkotutkimus voi alkaa, kun toipuneilta saadaan kerättyä riittävästi veriplasmaa.
Ajatuksena on, että plasman sisältämät vasta-aineet suojelevat taudin vaikealta muodolta ja auttavat vakavasti sairastuneita toipumaan nopeammin.
”Mielestäni se on jopa kaikkein lupaavin hoitokeino tällä hetkellä”, professori Anu Kantele sanoo Helsingin Sanomissa.
Toipilasplasmalla on jo hoidettu covid-19-potilaita muun muassa USA:ssa, Etelä-Koreassa ja Ruotsissa.
Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA hyväksyi 23. elokuuta covid-19-taudista toipuneiden veriplasman käytön tautiin jo sairastuneiden hoidossa. Hoitoa on annettu USA:ssa jo noin 70 000 covid-19-potilaalle.
Hoitomuodon tehosta odotetaan vielä varmennettua tutkimustietoa.
Leena Joutsen
(Kuva Juha Granath) ”Kanojen käyttö olisi paras ja edullisin tapa vasta-aineiden laajalle tuotannolle”, Elias Hakalehto uskoo.
Aiheesta aiemmin:
Elias Hakalehto: Kananmuna päivässä pitäisi koronan loitolla
Rahoitusta haetaan EU:sta – toteutuuko Elias Hakalehdon idea?
MAINOS
Tilaa Kemia-lehti, saat lahjaksi käsidesin!
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 29 euroa
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa
- Saat lahjaksi innovatiivisen, kotimaisen Nolla-käsidesin. Lue lisää: Käsidesivaahto tehoaa myös koronavirukseen.
- Kampanja jatkuu 30.9.2020 asti.
Katso lisätiedot ja tartu tarjoukseen.
Tilaamalla lehden saat laatulukemista ja tuet samalla kotimaista työtä, tutkimusta ja journalismia.
