Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja pannaan kuriin – uusi hoito voi pelastaa satojatuhansia henkiä

Uudessa EU-hankkeessa etsitään ratkaisuja mikrobien lääkeresistenssiin ja kehitetään hoitoa, joka valjastaa elimistön omat puolustusmekanismit nujertamaan vaaralliset bakteerit.

In-Armor-nimistä projektia vetää Jyväskylän yliopisto. Mukana ovat myös neljän muun eurooppalaisen yliopiston johtavat professorit, jotka tekevät yhteistyötä useiden tutkimusorganisaatioiden, sairaaloiden ja yrityskumppanien kanssa.

Tutkijat haluavat käydä erityisesti vaarallisimpien antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kimppuun ja vähentää niiden aiheuttamia infektioita, joihin nykylääkkeet eivät enää tepsi.

”Tavoitteenamme on ottaa käyttöön uudenlaisia immuunijärjestelmää indusoivia aineita, jotka pystyvät tehostamaan elimistön omia synnynnäisiä mikrobien puolustusmekanismeja”, kertoo professori Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta.

Säästää sekä ihmishenkiä että terveydenhuollon kustannuksia

In-Armor-hankkeessa kehitettävän hoidon turvallisuus ja teho osoitetaan laboratoriossa ja koe-eliöissä, jotta kaikki tutkimuslääkettä koskevat vaatimukset täyttyvät.

Tavoitteena on, että kun projekti huhtikuussa 2027 päättyy, uusi hoitomenetelmä on valmis kliiniseen validointiin eli kokeiltavaksi potilailla.

Jos tehtävässä onnistutaan, vuosittain pelastuu tutkijoiden laskelmien mukaan 127 000 ihmishenkeä.

Terveydenhoidon kustannuksetkin putoaisivat 150 miljoonan euron verran vuodessa, vaikka uutta hoitoa annettaisiin vain kymmenelle prosentille potilaista, joihin nykylääkkeille vastustuskykyinen bakteeri on iskenyt.

Synnynnäinen immuniteetti on vahva ase

Jyväskylän yliopistosta osallistuu In-Armor-hankkeeseen myös toinen solu- ja molekyylibiologian professori Lotta-Riina Sundberg.

Hän on Varpu Marjomäen kanssa samaa mieltä siitä, että juuri ihmisen oma immuunipuolustus on paras ase taistelussa mikrobilääkeresistenssiä vastaan.

”Synnynnäinen immuniteetti tarjoaa vahvimmat mahdollisuudet torjua mikrobilääkeresistenssiä, sillä se voi tuottaa mikrobilääkemolekyylejä ja proteiineja, jotka estävät suoraan mikrobien selviytymisen”, professorit sanovat.

Tutkijakaksikon mukaan tällaisten proteiinien käyttäminen on jo osoittautunut tehokkaaksi antimikrobiseksi keinoksi paitsi bakteereja myös viruksia, sieniä ja alkueläimiä vastaan.

Maailmanlaajuinen jättiongelma

Mikrobilääkeresistenssi (AMR) ja monilääkeresistenssi, jossa taudinaiheuttajille kehittyy vastustuskyky antibiooteille, on WHO:n mukaan yksi aikamme kymmenestä suurimmasta terveysuhasta.

Lääkeresistenssin on arvioitu aiheuttaneen jo vuonna 2019 viisi miljoonaa kuolemantapausta.

Seuraavan pandemian voi asiantuntijoiden mukaan saada aikaan useille tai jopa kaikille lääkkeille vastustuskykyinen bakteeri. Silloin palattaisiin antibiootteja edeltäneeseen aikaan, jolloin tavalliset tulehdustaudit saattoivat olla tappavia.

Maailmassa on tätä nykyä 13 erityisen vaarallista bakteeri-infektiota, joihin ei tepsi yksikään käytössä olevista 43 antibiootista.

Päivi Ikonen

(Kuva Pixabay) Löytyykö ihmisen omasta immuunipuolustuksesta vihdoin hopealuoti vaarallisimpia mikrobeja vastaan?

Lue myös:

Uusi ase lääkäreille – bioyhtiö kehittää vaihtoehtoa antibiooteille


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.


P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia