Suomalaisissa kodeissa hengitetään parempaa sisäilmaa kuin 15 vuotta sitten, kertoo Oulun yliopiston tekemä valtakunnallinen kyselytutkimus.
Altti 2022 (Asuinympäristön laatu, terveys ja turvallisuus) -tutkimuksen mukaan sisäympäristöissä on tapahtunut monia myönteisiä muutoksia.
Muun muassa tupakansavulle, radonille ja hajusteille altistutaan entistä vähemmän. Esimerkiksi hajustettujen puhdistusaineiden ja ilmanraikastimien käyttö on harvinaisempaa kuin aiempina vuosina.
Samoin kosteuden tiivistymisestä ikkunoihin talvisaikaan raportoitiin merkitsevästi vähemmän kuin 15 vuotta sitten. Tämä voi osittain olla asuntojen parantuneen ilmanvaihdon ansiota.
Kosteuden tiivistyminen ikkunoihin saattaa huonon ilmanvaihdon lisäksi johtua vanhojen ikkunoiden huonosta lämmöneristävyydestä tai sisältä tulevasta suuresta kosteuskuormasta.
”Sisäilman korkea kosteuspitoisuus voi altistaa rakenteita liialliselle kosteudelle”, toteaa Oulun yliopiston projektitutkija Minna Kempe.
Myös sisäpintojen materiaalit voivat vaikuttaa sisäilmaan päästöjen tai pinnan siivottavuuden kautta. Seinien sisäverhoustyypeistä suosiotaan ovat kasvattaneet maalatut pinnat, kuten maalattu puu, betoni ja rakennuslevy. Samalla tapetoitujen pintojen ja lakatun puun osuudet ovat laskeneet.
Lattioiden pintamateriaaleina käytetään entistä enemmän laminaattia, klinkkeriä ja luonnonkiveä. Muovimaton osuus on pudonnut 25 prosenttiin, kun se vuonna 2007 oli noin 50 prosenttia.
Kaupungeissa korostuvat liikenteen ja teollisuuden päästöt
Oululaistutkijat raportoivat alustavista tuloksistaan 14. maaliskuuta 2023 järjestetyssä Sisäilmastoseminaarissa.
Vastaava kyselytutkimus on tehty sekä vuonna 2007 että vuonna 2011. Toteuttajana oli molemmilla kerroilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Aiempaa suurempi osa vastaajista ilmoitti tuoreessa tutkimuksessa asuvansa kaupunkialueella, mikä saattaa altistaa liikenteen ja teollisuuden päästöille, kuten kemikaaleille ja polttoperäisille hiukkasille, enemmän kuin maaseudulla.
Altistusta ulkoilman epäpuhtauksille voidaan kuitenkin pienentää hallitun ilmanvaihdon ja korvausilman suodattamisen avulla, samoin rakennusvaipan tiiviyttä parantavin toimin, muistuttaa kyselyn kehittänyt professori Ulla Haverinen-Shaugnessy THL:stä.
Vuonna 2020 julkaistun suomalaisen tautitaakka -arvioinnin mukaan haitallisimpia ympäristöaltistuksia ovat pienhiukkaset, ympäristömelu, radon sekä tupakansavu ja kotien kosteusvauriot.
Altti 2022 -kysely lähetettiin satunnaisotoksella valikoituneelle ryhmälle, johon kuului 3 000 manner-Suomen alueella asuvaa suomenkielistä 18–75-vuotiasta ihmistä.
(Kuva Scanstockphoto) Suomalaisten sisäympäristö on nykyisin aiempaa terveellisempi.
Lue myös:
Tutkijoiden yllättävä työkalu – sukkulamato etsii sisäilman epäpuhtaudet
Desinfioivat uv-lamput voivat heikentää sisäilman laatua
Korona toi muutoksen sisäilmastoon
Tutkimus selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia sisäilmaan
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
