Kasvi- ja sieniuutteiden bioaktiivisuus voidaan selvittää helposti ja nopeasti elävien biosensorien eli bakteerisolujen avulla.
Asia selviää tutkija Jenni Tienahon väitöskirjasta, joka tarkastetaan Tampereen yliopistossa 29. huhtikuuta.
Tienaho kehitti työssään luonnonaineuutteiden tutkimista varten kaksi uutta bakteeribiosensorimenetelmää.
Niistä ensimmäisellä voidaan selvittää uutteiden ultraviolettisäteilyltä suojaavaa vaikutusta. Toinen sopi antioksidatiivisten ominaisuuksien etsimiseen.
Biosensoreilla voidaan tutkia myös esimerkiksi uutteiden antibakteerisuutta.
Bakteeribiosensorit sopivat etenkin konsentraatioltaan pienten näytteiden ja fraktioiden aktiivisuus- tai inaktiivisuusseulontoihin. Niiden avulla minimoidaan rajoitukset, kuten näytematriisin signaalin peittovaikutus ja induktioviive.
Arvoyhdisteitä myös kosmetiikkaan
Suomalainen metsäluonto on todellinen aarreaitta, jota Tampereen yliopisto on tutkinut yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa.
Jenni Tienaho valmistui vuonna 2015 diplomi-insinööriksi silloisesta Tampereen teknillisestä yliopistosta. Hänen väitöstutkimustaan rahoitti Koneen säätiö.
Metsien uusiutuvia luonnonvaroja ja niiden sisältämiä arvokkaita yhdisteitä voidaan hyödyntää muun muassa lääkkeiden ja kosmetiikan raaka-aineina.
”Kosmetiikassa antioksidatiiviset yhdisteet estävät ikääntymistä aiheuttavien vapaiden happiradikaalien toimintaa”, kuvailee Tienaho, joka toimii vierailevana asiantuntijana Luken Bioraaka-aineiden rakenne ja ominaisuudet -ryhmässä.
Väitöstutkimuksessaan Tienaho tunnisti myös endofyyttisieniuutteiden erilaisia aineenvaihduntatuotteita.
Endofyytit ovat bakteereja tai sieniä, jotka elävät kasvien sisällä vahingoittamatta isäntäänsä. Niillä on todettu olevan monia isäntäkasvia hyödyttäviä ominaisuuksia.
Endofyytit sisältävät kiinnostavia bioaktiivisia yhdisteitä, joita ei vielä ole juuri hyödynnetty.
Kuva: Roine Piirainen
