Pitkään valmisteltu Euroopan uusi yhtenäispatenttijärjestelmä tulee käyttöön vuonna 2023, todennäköisesti huhtikuun alusta. Uusi järjestelmä täydentää perinteistä eurooppapatenttijärjestelmää.

Yhtenäispatentti (Unitary Patent, UP) on eurooppapatentti, joka on myöntämispäivästään lähtien vaikutukseltaan yhtenäinen kaikissa yhtenäispatenttijärjestelmän maissa.

Tämä tarkoittaa, että yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvissa maissa ei tarvita erillisiä rekisteröintejä tai voimaansaattamisia. Riittää, kun patentinhaltija tekee Euroopan patenttivirastoon keskitetyn pyynnön yhtenäisen vaikutuksen saamisesta.

Uuden järjestelmän olennainen osa on yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC).

UPC on on keskitetty eurooppalainen patenttituomioistuin, jossa on tarkoitus käsitellä kaikkia yhtenäispatentteihin ja myös eurooppapatentteihin liittyviä patentinloukkaus ja -mitätöimisasioita järjestelmään kuuluvien maiden osalta. Tähän asti loukkaus- ja mitätöintikäsittelyt on hoidettu yksinomaan kansallisissa tuomioistuimissa.

Ei vaikuta patenttihakemusten käsittelyyn

Patenttihakemuksen käsittely Euroopan patenttivirastossa ei muutu uuden järjestelmän myötä. Yhtenäispatenttijärjestelmä koskee vain eurooppapatentin myöntämisen jälkeisiä prosesseja.

Vaikka yhtenäispatenttijärjestelmästä tulee uusi patentointireitti, se ei poista perinteistä eurooppapatenttijärjestelmää.

Yhtenäistä vaikutusta ei ole siis pakko pyytää tai hyödyntää, vaan eurooppapatentit voidaan myös tulevaisuudessa rekisteröidä erikseen halutuissa Euroopan maissa.

Koska kaikki Euroopan maat eivät kuulu uuteen järjestelmään tai edes EU:hun, perinteisen eurooppapatenttijärjestelmän mukaiset rekisteröinnit ovat ainoa vaihtoehto saada patentti voimaan yhtenäispatenttijärjestelmän ulkopuolisissa maissa, kuten Espanjassa.

EU:n ulkopuolisia maita ovat esimerkiksi Iso-Britannia, Norja ja Sveitsi, joihin järjestelmä ei myöskään ulotu.

Lisäksi on mahdollista, että patenttisuojaa ei haeta eurooppapatenttihakemuksella vaan suorilla kansallisilla patenttihakemuksilla.

Monta maata, yksi vuosimaksu

Uudessa järjestelmässä ovat alkuvaiheessa mukana EU:n jäsenvaltiot Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovenia, Suomi, Ruotsi, Tanska ja Viro.

Yhtenäispatentti antaa siis patenttisuojan kaikissa näissä maissa, mutta siitä maksetaan vain yhtä vuosimaksua Euroopan patenttivirastoon. Tämä tuo selviä kustannussäästöjä, jos tavoitteena on laaja maantieteellinen suoja.

Uusi järjestelmä tarjoaa siis kustannustehokkaan reitin patenttisuojan ylläpitämiseksi laajalla markkina-alueella EU:ssa ja myös tehokkaat mahdollisuudet puuttua loukkaajien toimintaan keskitetysti UPC-tuomioistuimessa. Etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille nämä voivat olla painavia näkökohtia.

Riskinä patentin kumoutuminen kerralla koko EU:ssa

Patentinhaltijalle riskinä on patentin kumoutuminen kerralla koko EU-alueella, jos vastapuoli nostaa mitätöintikanteen yhtenäispatenttia vastaan UPC-tuomioistuimessa.

Siirtymäaikana (joka on vähintään seitsemän vuotta) patentinhaltijalla on mahdollisuus ilmoittaa, ettei halua EP-patentin oikeudenkäyntejä UPC-tuomioistuimeen vaan kansallisiin tuomioistuimiin, joissa ne nykyäänkin pidetään. Tätä kutsutaan opt out -mahdollisuudeksi.

Kaiken kaikkiaan uusi järjestelmä tuo lisää vaihtoehtoja ja joustavuutta patentoimiseen ja patenttien hyödyntämiseen Euroopassa.

Hanna Laurén
Kirjoittaja on eurooppapatenttiasiamies, joka työskentelee Laine IP Oy;ssä.

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken yhden yön kylpyläloman kahdelle.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.