Komealupiinin ja muiden haitallisten vieraskasvilajien leviämisen merkittävänä selittäjänä voivat olla maaperämikrobit, raportoivat Turun yliopiston tutkijat.
Komealupiini on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva hernekasvi. Kasvin juuristossa majailee bakteereja, joilta se saa typpeä. Typpeä se käyttää paitsi kasvuunsa myös puolustusyhdisteiden valmistamiseen kasvinsyöjiä vastaan.
”Yhteiselo bakteerien kanssa on etu erityisesti niukkatyppisissä kasvuympäristöissä, kuten hiekkapitoisilla tienpientareilla”, kertoo dosentti Satu Ramula.
Komealupiini on bakteeriyhteistyön ansiosta onnistunut valtaamaan tilaa juuri pientareilla. Siellä se kykenee kasvamaan nopeammin kuin kilpailevat lajit, joilla ei ole vastaavaa mikrobikumppanuutta.
Tymäkät yhdisteet karkottavat kotilot
Journal of Ecology -lehden julkaisemassa tutkimuksessa turkulaiset kasvattivat komealupiineja kasvualustoissa, jotka sisälsivät joko runsaasti tai vähän maaperämikrobeja. Osa koekasveista oli peräisin Pohjois-Amerikasta, osa Suomesta.
Alkuperämaasta riippumatta lupiiniyksilöt kasvoivat suuremmiksi niissä alustoissa, joissa oli enemmän mikrobeja.
”Kasvun lisäksi maaperämikrobit vaikuttivat kasviyksilöiden ominaishajuun muovaamalla lehdistä haihtuvan yhdistekirjon koostumusta”, kertoo tutkijatohtori Aino Kalske.
”Luontaisia mikrobeja sisältävässä kasvualustassa kasvit tuottivat erityisesti sellaisia lehtivolatiileja, joiden on aiemmissa tutkimuksissa havaittu karkottavan kotiloita.”
Tutkijat tekivät myös testin, jossa he tarjoilivat kotiloille lupiiniaterian. Tulos oli yllättävä.
”Lehtokotilot söivät suomalaisia komealupiineja vähemmän kuin pohjoisamerikkalaisia lajitovereitaan, mikäli kasvit olivat kasvaneet maaperämikrobeja sisältävässä kasvualustassa. Niukkamikrobisessa kasvualustassa ero maiden välillä katosi.”
Mikrobien vaikutukset luultua moninaisemmat
Tutkimusryhmän yhteenvedon mukaan maaperämikrobeilla näyttää olevan luultua moninaisempia vaikutuksia kasveihin ja niitä hyödyntäviin eliöihin.
Mikrobit eivät pelkästään muokkaa kasvien kasvua vaan myös niiden puolustautumista kasvinsyöjiä vastaan.
Maaperän mikrobisto on niin runsas, että teelusikallinen saattaa sisältää miljoonia mikrobeja. Mikrobiston koostumus kuitenkin vaihtelee sekä paikallisen kasvilajiston että maalajin mukaan.
Jatkohankkeessaan tutkijat selvittävät, päteekö laboratoriossa havaittu lupiinin levinneisyyden ja maaperämikrobien välinen yhteys myös luonnossa.
(Kuva Adobe Stock) Kauniisti kukkiva komealupiini on monen mielestä piennarten koristus, mutta alkuperäiskasvien hyvinvoinnin kannalta se on haitallinen vieraslaji.
