Härkäpavun genomi, joka on neljä kertaa ihmisen perimää ja 30 kertaa riisin perimää suurempi, on saatu kokonaisuudessaan kartoitetuksi.

Saavutukseen ylsi Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä Aarhusin ja Readingin yliopistojen johtama kansainvälinen tutkimusryhmä. Tulokset julkaisi Nature-lehti.

Tähän asti tutkijoiden ja kasvinjalostajien on ollut hankala löytää geenejä, jotka helpottaisivat härkäpapujen viljelyä ja jalostamista.

Ilmastonmuutoksen etenemisen myötä kasvi esimerkiksi tarvitsee lisää kuivuuden- ja taudinkestävyyttä. Lisäksi sen makua pitää elintarvikekäyttöä varten miedontaa ja ravitsemusarvoa parantaa.

”Genomin puutteellinen tuntemus on estänyt sellaisten kasvinjalostuksen työkalujen kehittämisen, joiden avulla nämä ongelmat voitaisiin ratkaista nopeasti”, kertoo Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin tutkimusjohtaja ja Luken tutkimusprofessori Alan Schulman.

”Härkäpapua on tutkinut vain pieni yhteisö, eikä siihen ole toistaiseksi panostettu suuria summia. Nyt tilanne muuttuu.”

Viitoittaa tietä kohti kasvivoittoista ruokavaliota

Härkäpapu on ikivanha, kestävä viljelyskasvi ja tätä nykyä maailmanlaajuisesti merkittävä proteiinin lähde. Kasvin keskimääräinen proteiinipitoisuus on 29 prosenttia.

Härkäpavulla voidaan myös nostaa Suomen ja koko Euroopan proteiiniomavaraisuutta, sillä sitä on mahdollista viljellä myös viileillä alueilla. Härkäpapu korvaa erityisesti soijaa, jota nykyisin tuodaan Eurooppaan lähinnä Etelä-Amerikasta yli 30 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kaikista palkokasveista juuri härkäpapu soveltuu parhaiten Pohjoismaihin ja Baltiaan. Kasvi sitoo tehokkaasti typpeä ilmasta eikä siis tarvitse kasvuunsa juurikaan nitraattilannoitteita tai eläinten lantaa.

Suomessa härkäpapua käytetään yhä enemmän lihaa korvaavien elintarvikkeiden valmistamiseen.

”Härkäpapu tarjoaa erittäin lupaavan pohjan lihankorvikkeille sekä uusille kasvis- ja vegaaniruoille Pohjois-Euroopassa”, Alan Schulman vahvistaa.

(Kuva Fred Stoddard) Kestävä härkäpapu rasittaa ympäristöä vähemmän kuin soijapapu, jonka viljely uhkaa trooppisia sademetsiä ja savanneja.

Aiheesta aiemmin:

VTT loihtii lisää lihattomia makuelämyksiä

Haittageeni löytyi – härkäpapu sopii pian kaikkien ruuaksi

Kasviproteiinit: Suomi haastaa soijan kauralla ja härkäpavulla

Lisää kasviproteiineja – vauhtia Suomen proteiiniomavaraisuudelle