Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella järjestettiin lukukauden alkajaisiksi Kemian päivä, joka tarjosi maistiaisia laajasta ja monipuolisesta alasta.
Elokuussa analyyttisen kemian professorina aloittanut Susanne Wiedmer toi terveiset teollisuuden puolelta. Wiedmer työskenteli neljän vuoden ajan erilaisia sokereita valmistavassa Ardilla Technologies Oy:ssä ja on nyt palannut akateemiseen maailmaan.
”Teollisuudessa validointitaidot ovat tärkeitä, koska niiden avulla pystyt osoittamaan, että olettamasi asiat pitävät paikkansa”, sanoi Wiedmer.
Lue myös: Uusi menetelmä lipidien tutkimukseen
Kemisti voi päätyä työskentelemään paitsi teollisuudessa myös monilla yhteiskunnan aloilla, joilla luonnontieteen pohjakoulutus auttaa parantamaan maailmaa.
Verkostoituminen, kansainvälistyminen, kyky itsenäiseen työskentelyyn, oma-aloitteisuus ja viestintätaidot ovat tarpeen asiantuntijuuden lisäksi ja auttavat menestykseen.
Sitran Kestävyysratkaisut-teemaa johtava strategiajohtaja Mari Pantsar sanoi, että luonnontieteen koulutus antaa hänelle uskottavuutta, kun hän osallistuu vaikkapa ilmastokeskusteluun.
”Kemia tuo pohjaa sekä ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin”, Pantsar totesi.
Lue myös: Mari Pantsar – Kiertotalouden edistäjä
Analyyttisen kemian laboratoriosta alkoi KRP:n rikosteknisen laboratorion johtajan Erkki Sippolan ura. Tutkijan tausta ja luonnontieteen koulutus ovat hyvä pohja, vaikka nykyisessä tehtävässä tarvitaankin esimies- ja johtamistaitoja sekä luottamusta omiin alaisiin asiantuntijoina.
Kemian alumni Hanne Wikberg kertoi urastaan ja työstään Fortum Bio2X:ssä, jossa hän vetää uusien biomateriaalien tuotekehitysprojektia. Hän kertoi onnistuneesta paluusta teollisuuden palvelukseen kolmen äitiysloman jälkeen.
”Kemian osaamisen lisäksi projektin vetäjällä on oltava hyvät ongelmanratkaisutaidot ja vuorovaikutustaidot”, Wikberg sanoi.
Ryhdy tutkijaksi, näet maailmaa
Saksalaisesta pikkukylästä kotoisin oleva professori Robert Luxenhofer vinkkasi, että kannattaa ryhtyä tutkijaksi, niin näkee maailmaa. Hän on työskennellyt ennen Suomeen saapumistaan Yhdysvalloissa ja Australiassa ja kiertänyt eri puolilla maailmaa konferensseissa.
Hän listasi menestyvän tutkijan ominaisuuksia: uteliaisuus, ymmärrys, joustavuus, motivoituneisuus ja sisu.
”Jos haluat edetä tutkijana, niin tee itsesi tunnetuksi omalla alallasi”, Robert Luxenhofer neuvoi kuulijoitaan. Kuva Riitta-Leena Inki
Omasta tiestään kemian tutkimukseen ja oman erikoisalan löytämisestä kertoivat myös fysikaalisen kemian apulaisprofessori Markku Vainio ja apulaisprofessori Mirkka Sarparanta, jonka tutkimusryhmä kehittää uusia molekyylikuvantamisen merkkiaineita syövän immunoterapian ja nanorakenteisten lääkeainekuljettimien tutkimukseen ja radioterapiaan.
Molemmat pitivät työkokemusta ulkomailla tärkeänä uransa kannalta.
Hyppäys lukiosta yliopisto-opiskelijaksi
Varmasti moni samaistui maisterivaiheen opiskelijan Sanni Raskilan kokemuksiin opiskelujen alkuvaiheesta. Hän innostui peruskoulussa kemiasta ja kiinnostus jatkui lukiossa. Kemia oli helppoa ja opettaja kannusti.
Kun yliopistossa kaikki ei ollutkaan helppoa, iski huijarisyndrooma ja epäilys omista kyvyistä, kun muutkin ympärillä olivat huippuja kemiassa. Opiskelujen edetessä ala on tuntunut oikealta ja kasvaminen kemian asiantutijaksi jatkuu.
Kuinka moni on innostunut kemiasta räiskyvien ja taianomaisten demonstraatioiden ansioista? Opiskelija Aukusti Koivu kertoi puheenvuorossaan, että ”tiede on taikaa ja mie oon veleho”.
Chemicumin pihalla yliopisto-opettaja Kjell Knapas ja väitöskirjatutkija Jukka Puumi lumosivat katsojat demotessaan sokerin hapettumisreaktiota. Kuva Jasmin Kopra
Väitöskirjatutkija Georgi Popovin kertoi, kuinka päätyi kemian opiskelijaksi ja kuinka on löytänyt paikkansa ALD-laboratoriosta.
”Yritysidea ehti muhia pitkään mielessä opintojen aikana”, kertoi startup-yrittäjä Kalle Lagerblom.
Mittauspalveluille näytti olevan kysyntää ja niiden tarjoamista kokeiltiin ensin pienessä mittakaavassa yhdessä Teemu Myllymäen kanssa.
Nyt visio on kirkastunut, Lagerblom on päätoiminen yrittäjä ja kemian mittauspalveluita ja sertifiointeja tarjoava Measurlabs tähtää alan markkinajohtajaksi.
Lue myös: Measurlabs tähtää maailmalle – ”Kilpailijat ovat myös kumppaneitamme”
Päivän aikana uudet opiskelijat pääsivät vierailemaan laboratorioissa ja tutustumaan analyysilaitteisiin, joita he tulevat opintojen edetessä ja tutkimustyössä käyttämään. Vanhempi yliopistonlehtori Marianna Kemell näytti kellarikerroksen erikoislaboratoriossa, miltä puupalanen näyttää elektronimikroskoopilla tarkasteltuna.
Perinne jatkukoon
Pikagallup Kemian päivään osallistuneille opiskelijoille osoitti, että päivä oli onnistunut ja kannatti osallistua. Monellakaan oma erikoistumisala ei ollut vielä selkiytynyt, mutta näin kuuli eri mahdollisuuksista.
Uusien opiskelijoiden mielestä oli mukava kuulla myös vanhempien opiskelijoiden kokemuksia.
”Tämä oli kaikkien aikojen ensimmäinen kerta, kun tällainen päivä järjestettiin Kumpulan kampuksella uusille opiskelijoille ja tiettävästi kemia oli uranuurtaja koko yliopistolla”, sanoi tyytyväinen osaston johtaja professori Ilkka Kilpeläinen.
Professori Ilkka Kilpeläisellä oli syytä tyytyväisyyteen. Kemian päivä oli kaikin puolin onnistunut kokonaisuus. Kuva Riitta-Leena Inki
Lue myös: Ekologisen Ioncell-kuidun kehittäjille Marcus Wallenberg-palkinto
”Porukkaa oli paikalla luentosalissa mukavasti ja Zoomissa myös. Jatkoa seuraa varmasti ja pyrimme kehittämään konseptia eteenpäin. Tarkoituksena on kannustaa kemian opiskelijoita opinnoissaan ja luoda yhtenäisyyden tunnetta osastolle”, sanoo puhetta johtanut ja juontajana toiminut yliopistonlehtori Markus Metsälä.
Riitta-Leena Inki
(Pääkuva Riitta-Leena Inki) Päivän aikana kuultiin innostavia puheenvuoroja, ja uudet opiskelijat pääsivät vierailemaan laboratorioissa ja tutustumaan tutkimuslaitteisiin. Opettajat, tutkijat ja vanhemmat opiskelijat ottivat tulokkaat vastaan avosylin.
