Moskovassa lokakuussa 2002 tapahtunutta terroristi-iskua käsitellyt artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2002 Kemia-lehdessä 9/2002.
Fentanyylijohdannaisten ja ylipäänsä opiaattien käyttäminen terroristien tainnuttamiseen Moskovan panttivankidraamassa lokakuussa 2002 oli todennäköisesti ensimmäinen ja viimeinen kerta.
Vastaisuudessa terroristit tietävät varautua vasta-ainelääkityksellä jo etukäteen. Moskovassa uhrit eivät saaneet vasta-ainetta riittävän nopeasti.
Tšetšeeniterroristit valtasivat moskovalaisen Dubrovka-teatterin keskiviikkona 23. lokakuuta 2002.
Samalla he ottivat panttivangeikseen teatterissa olleen yleisön, jonka määrästä annetut tiedot ovat vaihdelleet. Panttivankeja oli 700–800.
Terroristeja oli noin 50, puolet heistä miehiä ja puolet naisia. Terroristit olivat aseistautuneita ja he olivat asentaneet räjähteitä eri puolille teatteria. Lisäksi heillä oli kranaatteja ja räjähteitä myös vartaloihin kiinnitettyinä.
Terroristit ilmoittivat olevansa valmiit kuolemaan ja uhkasivat räjäyttää koko teatterin, jos panttivankeja yritettäisiin vapauttaa.
Muslimivangit ja osa lapsivangeista vapautettiin. Osa vangeista pääsi pakoon.
Tilanne alkoi kiristyä perjantaina iltapäivällä 25. lokakuuta, kun terroristit uhkasivat aloittaa panttivankien tappamisen, ellei Venäjän armeija aloita vetäytymistä Tšetšeniasta.
Yön aikana teatterista kuului räjähdyksiä ja ampumista. Aamuseitsemän aikoihin venäläiset Alfa-erikoisjoukot miehittivät tšetšeeniterroristien valtaaman rakennuksen.
Ennen erikoisjoukkojen hyökkäystä teatterirakennukseen johdettiin tainnuttavaa kaasua. Terroristit teloitettiin, ja panttivangeista noin 120 kuoli saatuaan yliannostuksen kaasua.
Jatkossa terroristit voivat käyttää jo ennalta vasta-aineita
Kertyneiden tietojen perusteella tainnutukseen käytettiin fentanyylijohdannaisiin pohjautuvaa opiaattia yhdistettynä anestesialääke halotaaniin.
Opiaattien vasta-aineena ja yliannostuksen lääkityksenä käytetään pistoksena annettavaa naloksonia sekä tablettimuodossa annettavaa naltreksonia, jota käytetään myös alkoholismin hoidossa.
Ne salpaavat tietyt opioidireseptorit niin, etteivät opiaatit pääse vaikuttamaan.
Näitä vasta-aineita voidaan käyttää ns. profylaktisena lääkityksenä eli niillä voidaan lääkitä jo etukäteen estämään opiaattien vaikutus.
Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksessa työskentelevä oikeuskemian professori Erkki Vuori uskoo, että vastaisuudessa todelliset terroristit käyttävät opiaattien vasta-aineita etukäteen, eikä opiaatteja voitane enää toistamiseen käyttää vastaavalla tavalla kuin Moskovassa.
Opiaattien kaksi vasta-ainetta ovat yleispäteviä: ne toimivat sekä luontoperäisten että kaikkien synteettistenkin opiaattijohdannaisten vasta-aineina.
Saatavilla vain vähän virallista tietoa
Moskovan Dubrovka-teatterin valtauksessa lokakuun lopulla käytetystä kaasusta tai kaasuseoksesta on ollut saatavilla vain vähän virallista tietoa.
Heti teatterin valtauksen jälkeen venäläisten erikoisjoukkojen arveltiin käyttäneen jotain hermokaasua.
Venäläisviranomaisten vaiteliaisuus nosti esiin epäilyjä, että erikoisjoukot olisivat käyttäneet sellaisia kemiallisia aineita, joiden käyttö on kielletty kansainvälisissä sopimuksissa.
Yhdysvaltalaiset ilmoittivat ensin tunnistaneensa käytetyn kaasun opiaatiksi, ja pian sen jälkeen Venäjän terveysministeri Juri Ševtšenko ilmoitti terroristien tainnuttamiseen käytetyn ainetta, joka pohjautuu fentanyylijohdannaisiin.
Erkki Vuori arvioi eri lähteistä saamiensa tietojen perusteella, että panttivankidraaman ratkaisussa käytettiin jotain fentanyylijohdannaista yhdistettynä halotaaniin, joka on anestesialääke.
Saksalainen toksikologi löysi jäämiä halotaanista tutkittuaan kahta Dubrovka-teatterissa ollutta saksalaispotilasta 36 tuntia erikoisjoukkojen hyökkäyksen jälkeen.
Myös Puolustusvoimien teknillisen tutkimuslaitoksen räjähde- ja suojelutekniikkaosaston johtaja, professori Erkki Kantolahti on kerännyt tietoja. Niiden perusteella kyseessä oli supertehokkaaksi tehty seos.
Vuoren keräämien tietojen perusteella on varsin varmaa, että Dubrovka-teatterin valtauksessa ei käytetty esimerkiksi hermokaasuja, koska hermokaasut olisivat tappaneet enemmän kuin Moskovassa lopulta kuoli.
Uhreissa ei tiedetä olleen mitään merkkejä ihorakkuloita aiheuttavista aineista, kuten sinappikaasuista.
Myöskään verimyrkyt, kuten syanidivedyt, eivät ole voineet olla kyseessä, eivät myöskään tukahduttavat kaasut, mellakantorjunta-aineet, kuten kyynelkaasut, tai oksennusrefleksin laukaisevat kaasut.
”Suuri riski viattomien kuolemaan oli väistämätön”
”Opiaattilinkki ei tullut kyllä ensin mieleenikään, mutta kun kuulin käytetyn aineen olleen fentanyylijohdannaista, se tuntuikin aivan luonnolliselta”, professori Erkki Vuori sanoo.
”Fentanyyli yhdistettynä anestesialääke halotaaniin oli sinänsä varsin ovela oivallus. Eri fentanyyleillä turvallisuusmarginaali eli ns. terapeuttinen leveys on varsin iso, mutta yliannostuksessa vaarana on hengityspysähdys. Vasta-ainetta olisi pitänyt saada annetuksi heti.”
Fentanyylit ovat tavallisesti kiteisiä, mutta uutettuna helposti höyrystyvään halotaaniin – jolla sinälläänkin on tainnuttava vaikutus – fentanyyli saatiin aerosolimuodossa levitetyksi helposti.
Fentanyylit vaikuttavat hyvin nopeasti, ja ne ovat hajuttomia ja mauttomia.
Kun tarkoituksena oli saada terroristit toimintakyvyttömiksi ennen kuin he ehtivät laukaista teatteriin ja itseensä asennetut räjähteet, käytetty aerosoliseos oli tehokas.
”Tietenkin on äärimmäisen vaikeaa ja vaarallista, kun kemiallisella aineella pyritään tainnuttamaan isoa joukkoa ihmisiä isossa tilassa, kun anestesia on vaikeaa sairaalaoloissa leikkaussalissakin. Suuri riski viattomien kuolemaan oli väistämätön”, Vuori sanoo.
”Voidaan tosin sanoa, että toisena ääripäänä terroristit olisivat räjäyttäneet koko teatterin, jolloin todennäköisesti kaikki panttivangit olisivat kuolleet.”
Erkki Kantolahti on samaa mieltä:
”Ykköstavoite onnistui, eli terroristit saatiin nopeasti toimintakyvyttömiksi niin, etteivät nämä päässeet räjäyttämään. Valtaosa panttivangeista pelastui.”
”Oikean annostuksen määritteleminen ollut todella vaikeaa”
Fentanyyliseoksen käyttämisessä terroristien tainnuttamiseksi oli monta ongelmaa ja epävarmuustekijää.
”Erikoisjoukoilla oli lähtökohtana, että terroristit on saatava tainnuksiin nopeasti. Yksi ongelmista oli, että panttivangit olivat väsyneitä ja huonokuntoisia, terroristit hyvissä voimissa. Oikean annostuksen määritteleminen on ollut todella vaikeaa”, Vuori sanoo.
Kantolahden tietojen mukaan yhtenä vaikeutena oli, että terroristit olivat useassa eri paikassa.
”Tiettävästi tainnuttavaa kaasuseosta levitettiin ainakin ensin teatterin ilmanvaihtojärjestelmän kautta, joten lähinnä ilmanvaihtoaukkoja saivat suuremman annoksen kuin olisi ollut tarpeen. Aineen tasainen levittäminen lienee kuitenkin ollut täysin mahdotonta”, Kantolahti sanoo.
Vuori on laskenut, että tarvittu fentanyylijohdannaisen määrä on ollut todella pieni.
”Esimerkiksi karfentanyylin efektiivinen eli tainnuttamiseen tarvittava kokonaisannos keskikokoisella ihmisellä on vain 0,24 milligrammaa, joten tuhannen ihmisen tainnuttamiseen tarvittaisiin periaatteessa vain 0,24 grammaa.”
”Määrää voisi suhteuttaa niin, että se on vajaa kymmenesosa yhdestä sokeripalasta”, Vuori sanoo.
Hänen mukaansa saatavilla olevien tietojen perusteella on kuitenkin täysin mahdotonta arvioida, millainen pitoisuus fentanyylijohdannaisen ja halotaanin seosta Dubrovka-teatterissa on ollut tarpeen ja millainen pitoisuus teatteritilaan on ilmanvaihtojärjestelmän kautta päästetty.
”Ottaen huomioon tilanteen lienee ollut väistämätöntä, että annoksesta on ainakin paikallisesti tullut liian suuri”, Vuori sanoo.
Hänen mielestään riskien on ainakin pitänyt olla venäläisviranomaisten ja erikoisjoukkojen tiedossa.
Kantolahti on samaa mieltä. Hän huomauttaa, että venäläisillä oli kolme päivää aikaa suunnitella hyökkäystä.
”Strategiana on ilmeisesti ollut, että ainetta levitetään riittävästi. Silloin on luonnollisesti riskinä, että heikoimmat eivät selviä hengissä.”
Kolme perusvirhettä johti yli sadan panttivangin kuolemaan
Keräämiensä tietojen perusteella Erkki Kantolahti luettelee venäläisten erikoisjoukkojen hyökkäyksessä kolme perusvirhettä, jotka aiheuttivat yli sadan panttivangin kuoleman.
Pääsyy viattomien kuolemaan oli tainnuttavan kaasun yliannostus.
Toinen virhe oli, etteivät pelastusjoukot olleet paikalla heti hyökkäyksen jälkeen.
Kolmantena ja ehkä pahimpana virheenä oli, ettei vasta-ainelääkitystä ollut valmisteltu eikä sitä hoidettu kunnolla.
Joidenkin tietojen mukaan erikoisjoukot joutuivat toteuttamaan hyökkäyksensä 40 minuuttia suunniteltua aikaisemmin teatterissa tapahtuneen ammuskelun vuoksi.
Tästä syystä pelastusjoukot eivät olleet paikalla, kun hyökkäys aloitettiin.
Julkisuudessa on ollut tietoja, joiden mukaan moskovalaissairaaloiden lääkärit eivät tienneet, minkä aineen vaikutuksia heidän olisi pitänyt hoitaa.
Tosin toisten tietojen mukaan elvytysjoukoille oli annettu ohjeeksi antaa potilaille naloksoni-vasta-ainetta.
”Vaikuttaa kuitenkin siltä, että elvytyshenkilöstölle ei ollut annettu riittäviä ohjeita, miten tässä tapauksessa evakuointi olisi pitänyt toteuttaa”, Kantolahti sanoo.
Erkki Vuori huomauttaa, että vaikka useiden fentanyylien turvallisuusmarginaali on hyvä, yliannostuksen jälkeen vasta-ainetta on saatava potilaille heti, muutamassa minuutissa.
”Joissain tapauksissa yksi vasta-aineannos ei riitä, vaan lääkitys on jonkin ajan kuluttua uusittava.”
Uusia aineita kehitetään varmasti
Erkki Kantolahden arvion mukaan Moskovan tapaus kiihdyttää tutkimusta, jossa etsitään sopivia erikoiskemikaaleja ja niiden vasta-aineita käytettäväksi Dubrovka-teatterin panttivankidraamaa vastaavissa tapauksissa.
”Tällaisia aineita on tuhansia. On kuitenkin äärimmäisen vaikeaa löytää sopivaa myrkyn ja vasta-aineen yhdistelmää, että myrkkyä voitaisiin vastaavanlaisissa tapauksissa käyttää turvallisesti.”
Myös Erkki Vuori uskoo, että tällaiseen tarkoitukseen on etsitty ja etsitään sopivia aineita. Vaikeaksi tutkimuksen tekee se, että aina on oltava vasta-ainemahdollisuus.
”Mielikuvitukseni ei riitä arvioimaan, mitä voitaisiin kokeilla seuraavaksi.”
Täyssynteettisiä opioideja
Fentanyyli (C22H28N2O) on täysin synteettinen opioidi, ja fentanyylijohdannaisia on useita satoja. Ne kaikki vaikuttavat myy-opiaattireseptorin kautta.
Fentanyylijohdannaiset poikkeavat toisistaan teholtaan, vaikutuksensa nopeudelta ja kestolta sekä aineenvaihdunnaltaan.
Lääketieteellissä fentanyylejä käytetään kipu- ja anestesialääkkeinä. Ryhmän kanta-aine fentanyyli otettiin kliiniseen käyttöön vuonna 1963.
Fentanyyli on kipulääkkeenä ainakin 40–100 kertaa morfiinia tehokkaampaa, ja jotkut fentanyylijohdannaiset ovat vielä voimakkaampia.
Anestesia-aineena käytetään mm. alfentaniilia, sufentaniilia ja remifentaniilia.
Joitain fentanyylijohdannaisia, kuten karfentanyyliä, käytetään nuolissa, joilla tainnutetaan isoja eläimiä.
Metyylifentanyylit tunnetaan huumausaineina, kuten alfametyylifentanyyli ja 3-metyylifentanyyli.
Nämä kuuluvat ryhmään, jossa huumeet on räätälöity opiaattireseptoria varten ja joiden syntetiikassa on pyritty virallisissa huumausainelistoissa mainitsemattomiin yhdisteisiin.
Fentanyyleillä on opioidiryhmän yleiset sivuvaikutukset: käyttäjän pupillit ovat pienet, hän on sekava ja häntä uhkaa hengityksen pysähtyminen.
Yhdysvalloissa fentanyylien aiheuttamat kuolemat yleistyivät epidemiaksi 1980-luvulla ja Ruotsissa 1990-luvun puolivälissä.
Suomessa ensimmäiset 3-metyylifentanyylin aiheuttamat kuolemantapaukset on todettu kuluvana vuonna [2002].
Opioidit ovat keskushermostoa lamauttavia aineita, jotka toimivat keskushermoston tiettyjen reseptoreiden kautta. Luontoperäisistä yhdisteistä tunnetuin on oopiumista uutettava morfiini, josta valmistetaan heroiinia.
Veikko Antila
Lue myös:
