Suomalaistutkijat ovat kehittäneet uuden mallin, jonka avulla voidaan selvittää uuden koronaviruksen sars-cov2:n ilmanvaraista leviämistä sisätiloissa.
Mallinnus vahvistaa, että tehokas ilmanvaihto on hyvä konsti pitää koronaa aisoissa.
Ilmanvaihto ei korvaa turvavälejä, maskeja ja käsihygieniaa, mutta se täydentää keinojen valikoimaa.
Tutkijat tekivät mallinnusta varten pilottitutkimuksen helsinkiläisessä ravintolassa. Ravintolan ilmaan päästettiin testitilanteessa Phi6-virusta.
Phi6 on vaaraton palkokasvin bakteerin virus.
”Se vastaa kooltaan ja rakenteeltaan koronavirusta ja soveltuu siksi mallintamaan viruksen ilmanvaraista leviämistä ja infektiokyvyn säilymistä”, kertoo mikrobiologian dosentti, virologi Nina Atanasova tiedotteessa.
Atanasova työskentelee Helsingin yliopistossa ja Ilmatieteen laitoksessa, joiden lisäksi tutkimuksessa olivat mukana Työterveyslaitos sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus.
Virus lennähti vauhdilla koko ravintolaan
Tartuttavaa asiakasta esitti laite, joka tuottaa virusta samaan tapaan kuin ihminen hengittäessään ja puhuessaan.
Virusten määrää ilmassa ja pinnoilla mitattiin ilmakeräimillä ja solumaljoilla. Solumaljat mahdollistavat myös viruksen tartuttavuuden arvioinnin.
Kokeessa mallivirus levisi suurehkon ravintolatilan päädystä päätyyn ja nurkasta nurkkaan 15 minuutissa.
Jos ilmavirrat olivat suotuisat, leviäminen tapahtui vielä paljon nopeammin.
Ilman viruspitoisuus kuitenkin laski merkittävästi jo muutamassa minuutissa sen jälkeen, kun tartuttava lähde oli poistettu tilasta.
”Tämä tukee hallitun asiakasmäärän ja vaihtuvuuden tärkeyttä”, Nina Atanasova sanoo.
Simulaatiossa käytetty ravintolatila puhdistettiin kokeen päätyttyä uv-säteilytyksellä.
Ilmanvaihto pienentää viruspitoisuutta
Tautien tarttuvuuden kannalta olennaista ei ole pelkästään viruksen leviäminen. Tärkeä tekijä on virusten määrä ilmassa.
”Jotta virus voi aiheuttaa taudin, tulee viruspitoisuuden olla riittävän suuri”, muistuttaa Husin lääkäri Enni Sanmark.
Ilmatieteen laitoksen virtausfyysikon Mikko Auvisen mukaan sisätiloihin voi syntyä paikallisia korkean viruspitoisuuden varastoja, jos ilma ei sekoitu kunnolla.
”Oikein mitoitetuilla ilmanpuhdistimilla voidaan ehkäistä näiden varastojen muodostumista ja samalla alentaa sisätilan viruspitoisuuksia”, Auvinen sanoo.
Jos huoneilmaa saadaan puhdistettua tai se sekoittuu tehokkaasti ja vaihtuu tarpeeksi nopeasti, ilman viruspitoisuus voi pudota huomattavasti.
Lisääntyvä tutkimustieto on osoittanut, että uusi koronavirus etenee pisara- ja pintaleviämisen lisäksi myös ilman kautta eli pienenpienten aerosolien välittämänä.
Koronaviruksen tartuttavuusluku on kuitenkin selvästi pienempi kuin perinteisten ilmavälitteisesti leviävien virusten, kuten tuhkarokko- ja vesirokkoviruksen.
Virusta ilmalaskeumana myös sairaalapinnoilla
Business Finlandin rahoittamassa Tupa-hankkeessa (Turvaratkaisuja pandemian varalle) kartoitettiin koronaviruksen leviämistä myös potilashuoneissa.
Tutkijat löysivät virusta potilaiden ympäriltä pinnoilta, joilla sitä havaittiin myös ilmalaskeumana. Varsinaisissa ilmanäytteissä virusta ei todettu.
Uhkaavien infektiotautien apulaisprofessorin Tarja Sirosen mukaan sairaalapilotti osoitti, kuinka vaikeaa on tutkia virusten esiintymistä tartuttavana ympäristössä.
”Menetelmien kehityksessä on menty merkittävästi eteenpäin, mutta paljon on vielä töitä ennen kuin voimme määrittää erilaisten tartuntareittien suhdetta toisiinsa”, Helsingin yliopistossa työskentelevä Sironen toteaa.
Potilaiden syljestä havaittiin tartuttavaa koronavirusta pisimmillään 11. sairauspäivään asti.
Tartuntariski on kuitenkin selvästi suurin koronataudin alkuvaiheessa. Myös pinnoilta virusta löytyi läheltä niitä potilaita, jotka olivat sairastaneet vain vähän aikaa.
Päivi Ikonen
(Kuva Ilmatieteen laitos) 3d-mallissa tartuttava ihminen näkyy punaisena. Ilmanpuhdistimet ovat turkooseja ja tilanjakajat vihreitä. Kaareva elementti henkilöiden yläpuolella on koetilana käytetyn ravintola Ultiman kattokoriste.
