Finn Recycling Oy elvyttää teollisuuden jätehiekan ja kierrättää sen uuteen käyttöön entistä ehompana.

Elina Saarinen

Hiekasta on tullut maapallon louhituin materiaali, jota nykyään kuluu noin 50 miljardia tonnia vuodessa.

Valimoiden, voimalaitosten ja rakennusteollisuuden tarpeisiin ei kelpaa tavallinen aavikkohiekka, vaan laadukas tavara on kaivettava esiin järvisedimenteistä, jokisuistoista ja merenrannikoiden ja matalikkojen pohjasta.

”Maailmassa on 2000-luvun aikana tuhlattu enemmän hiekkaa kuin satoihin vuosiin. Hiekka on kriittinen luonnonvara, jonka tuhlaamisen pitää loppua”, sanoo Finn Recycling Oy:n operatiivinen johtaja Toni Wesin.

Urjalalainen perheyritys on kehittänyt termis-mekaanisen hiekankierrätysprosessin, jota se kutsuu regeneroinniksi eli elvytykseksi.

Menetelmän avulla jätehiekat pystytään puhdistamaan niin, että niiden ominaisuudet ovat jopa neitseellistä kvartsihiekkaa paremmat. Lisäksi käsitelty hiekka voidaan hyödyntää yhä uudelleen.

Vuonna 2013 perustetun Finn Recyclingin päätoimiala oli ensin metallien kierrätys ja kiinteistöjen purkubisnes.

Tilanne muuttui vuonna 2016, kun yhtiö päätyi ostamaan vanhan Nuutajärven lasitehtaan kiinteistön ja alkoi pohtia, mihin sen lasimänkilaitteistoa voitaisiin käyttää.

Tutkimus- ja kehitystyöhön lähti mukaan Aalto-yliopisto. Nuutajärvellä puhdistettiin seitsemän suomalaisen valimon jätehiekkoja, ja hiekan kierrätyksestä tehtiin kaksi diplomityötä.

Kun pilottihankkeesta saatiin lupaavia tuloksia, Finn Recycling päätti rakentaa kokonaisen regenerointilaitoksen. Nyt yritys kierrättää jo kolmasosan suomalaisvalimoiden vuotuisesta noin 60 000 tonnin hiekkamäärästä.

Kun rekka on tuonut hiekkalastin perille, se pestään. Vesikierto on suljettu. Sitten laitoksen kaksi linjaa ensin kuumentavat ja sen jälkeen jäähdyttävät hiekan. Kuumennus tapahtuu maakaasulla, mutta polttoaineena voi käyttää myös uusiutuvaa energiaa.

”Sideaineet ja muut epäpuhtaudet, kuten pöly ja hartsijäämät, poistuvat lämpökäsittelyssä ja sen jälkeisessä mekaanisessa prosessissa. Regeneroidun hiekan hehkutushäviö on alle 0,3 prosenttia”, kertoo yrityksen laborantti Salla Wesin.

”Laboratoriokokeissa tutkitaan käsittelyerien pH ja sähkönjohtavuus, mitataan lujuus ja seulotaan raekoot.”

Globaaleja mahdollisuuksia

Elvytyksen jälkeen hiekkarakeet ovat pyöristyneempiä ja hiekan lämpökäyttäytyminen vakaampaa. Valimoprosessissa tämä vähentää muotin sitomiseen tarvittavien sideaineiden määrää ja valuvikoja.

Elvytys myös pienentää valimoiden jätehiekan määrää jopa 80–90 prosenttia.

Menetelmällä voidaan valimohiekkojen lisäksi käsitellä esimerkiksi voimaloiden leijupetikattiloiden hiekkoja.

Valimohiekkaa voi myös kierrättää leijupetikattilaaan, jonka jätehiekka taas voidaan regeneroinnin jälkeen hyödyntää vaikkapa rakennustuotteiden valmistuksessa.

Toukokuussa 2021 Finn Recycling otti käyttöön ensimmäisen modulaarisen elvytysyksikkönsä, jonka idea syntyi osittain koronapandemian ansiosta.

Kun neuvottelut siirtyivät etäyhteyksien varaan, yritys alkoi miettiä, voisiko myös itse elvytyksen toteuttaa etäohjauksella asiakkaan omalla tuotantoalueella. Näin vältytään hiekan edestakaisista kuljetuksista.

Suomalaisyhtiö näkee, että juuri mobiiliyksikköjen teknologiavienti voi avata oven isoille markkinoille.

”Jätehiekkaongelma on globaali, ja tarkoituksenamme on kasvaa maailman suurimmaksi hiekan kierrättäjäksi. Tavoitteenamme on, että viiden vuoden päästä elvytysyksiköitä on jo useita satoja Saksassa ja muualla Euroopassa”, Toni Wesin linjaa.

Markkinajohtajan asemaa Euroopassa yritys tavoittelee jo tämän vuoden aikana.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Kemia-lehdessä 2/2022 osana Kiertotalous ja kemia -sarjaa.

(Kuva Elina Saarinen) Vasemmassa kädessä neitseellistä, oikeassa elvytettyä hiekkaa, joka on ominaisuuksiltaan jopa alkuperäistä parempaa.

Lue myös:

Finn Recycling panee hiekan kiertämään – suomalaisteknologia lähti valloittamaan Saksaa

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.