Oulun yliopiston isännöimä Hydrogen Research Day kokoaa yhteen alan kansainväliset asiantuntijat tiistaina 10. helmikuuta 2026.
Oulun vetytutkimuspäivän puheenvuoroissa kuullaan, kuinka vetytalous ja -tutkimus nivoutuvat osaksi laajempaa pohjoisten alueiden kestävyyttä.
Tutkijat esittelevät vetytutkimuksen edistysaskelia, kuten teräksen iskukuumentamista, vetyplasman hallintaa ja aurinkovetyreaktoria.
Osallistujien käytössä on myös yliopiston opetuskäyttöönsä hankkima pieni, noin matkalaukun kokoinen vetyasema.
Se toimii laturina pienille laitteille, kuten kännyköille ja läppäreille. Sähkö otetaan töpselistä, mutta asema tekee energian vedystä.
”Kannettava vetylatausasema havainnollistaa vedyn tuotannon ja käytön offgrid-luonteen eli riippumattomuuden sähköverkosta”, kertoo professori Marko Huttula.
”Vety mahdollistaa energian tuottamisen ja kulutuksen itsenäisesti ja turvallisesti missä tahansa sähköverkon ulkopuolella, mikä auttaa varautumisessa erilaisiin tilanteisiin esimerkiksi verkkohäiriöiden sattuessa”, Huttula muistuttaa.
Aurinkovedyn tutkimus poiki spinoff-yrityksen
Vedyntuotantoa auringon voimalla esittelee tapahtumassa väitöskirjatutkija Veera Tapionkaski.
Hänen vetämänsä uusi spinoff-yritys Zun-H oy kehittää aurinkovetyreaktorille rakentuvaa energiajärjestelmää, joka pohjautuu Oulun yliopiston aurinkovetytutkimukseen. Aurinkovetypaneeli muistuttaa tavallista aurinkopaneelia, mutta sen sisällä on vettä.
Aurinkovedyn tuottaminen perustuu vesimolekyylien hajottamiseen vedyksi ja hapeksi valokatalyyttisesti auringonvalon avulla. Päästötön tekniikka ei tarvitse lainkaan sähköä. Sekin on siten sähköverkosta riippumaton offgrid-tuotantomenetelmä.
Yliopistotutkija Sumit Ghoshin aiheena on vedyn hyödyntäminen teräksen tuotannossa. Terästen ultralujuus yhdistetään uudenlaisen iskukuumentamisen keinoin vetyhaurauden vastustuskykyyn.
Arvostetun ERC-rahoituksen saaneen tutkimuksen uskotaan luovan lupaavia mahdollisuuksia energia-, auto- ja puolustusteollisuudelle.
Osa Nordic Hydrogen Week -tapahtumaa
Vetyteollisuuden tilanteesta Kanadassa puhuu professori Bruno Pollet ja Euroopan terästutkimuksen mahdollisuuksista Ruotsin Jernkontoretin Rachel Pettersson.
Professori Jukka Kömi puolestaan kertoo Oulun ja Luulajan teknillisen yliopiston välisen yhteistyön syventämisestä.
Vetytutkimuspäivän järjestää Oulun yliopiston H2FUTURE-tutkimusohjelma osana Nordic Hydrogen Week -viikkoa. Mukaan ehtii ilmoittautua 2. helmikuuta asti täällä.
Päivi Ikonen
Aiheesta aiemmin:
Suomeen ensimmäinen vetyrekka – hyödynnetään koulutuksessa ja tutkimuksessa
Oulun vetytutkimus laajenee – tavoitteena oikeudenmukainen vihreä siirtymä
Oulun vetyaiheisesta bisnestapahtumasta kasvoi kansainvälinen vetyviikko
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
