Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen tutkijat rakentavat kantasoluista minikokoisia aivoja, joissa ovat mukana kaikki ihmisaivojen tärkeimmät solutyypit, kuten hermosolut, immuunipuolustuksen solut ja verisuonia muodostavat solut.
Uuden Living Human Brain (LHB) -teknologian avulla niin sanottuja miniaivoja eli ihmisperäisiä aivo-organideja voidaan kasvattaa viljelymaljalla kenen tahansa ihmisyksilön soluista.
Täysin ihmisperäisellä LHB-aivokudoksella voidaan myös mallintaa kenen tahansa aivojen fysiologiaa.
”Käytämme aloitusmateriaalina ihmissoluja, jotka voimme ottaa esimerkiksi verinäytteestä tai ihosta. Muutamme solut ensin kantasoluiksi, minkä jälkeen kasvatamme soluista miniaivoja”, kuvailee tutkimusryhmää vetävä Jari Koistinaho.
Koistinaho työskentelee professorina Itä-Suomen yliopiston A. I. Virtanen -instituutissa ja neurotieteen tutkimuskeskuksen johtajana Helsingin yliopistossa.
Go for Growth with Novel Stem Cell Platform -hanke on saanut Business Finlandilta yli 600 000 euron tuen LHB-teknologian viimeistelyyn ja kaupallistamiseen. Kaksivuotisen hankkeen koko budjetti on lähes 860 000 euroa.
Lääkekehityksen työkalu
LHB-teknologialla voidaan edistää lääkekehitystä, sillä sen avulla lääkeaihioita kyetään tutkimaan ihmisaivoja mallintavalla alustalla ennen kuin siirrytään kalliisiin ihmiskokeisiin.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että yli 90 prosenttia uusista aivosairauksiin kehitettävistä lääkkeistä epäonnistuu. Suurimpia syitä tähän on se, että hyviä prekliinisiä malleja ei ole ollut saatavilla.
Lääkekehitystä voidaan nopeuttaa ja sen kustannuksia kutistaa huomattavasti tutkimalla lääkekandidaatteja ihmisperäisessä aivokudoksessa jo prekliinisessä vaiheessa eläinkokeiden rinnalla.
Jari Koistinaho arvioi, että tarpeettomien kliinisten kokeiden määrää voidaan ratkaisun avulla vähentää jopa 30 prosenttia.
Satojen miljoonien markkinat
Lisäksi teknologiasta odotetaan suurta apua aivosairauksien, kuten Alzheimerin taudin ja skitsofrenian, lääkinnälliseen hoitoon.
Koska teknologialla voidaan valmistaa henkilökohtaisia miniaivoja, potilaat voivat myös saada yksilöllistä hoitoa.
”LHB-teknologia voi nopeuttaa sopivan yksilöllisen lääkehoidon löytymistä potilaalle jopa kymmenkertaisesti”, Koistinaho sanoo.
Aivojen rappeumasairauksien parantaminen on vaikeaa, sillä sairaudet kehittyvät huomaamatta jopa kymmeniä vuosia ennen diagnoosiin johtavia oireita. Silloin tauti on yleensä edennyt niin pitkälle, että aivomuutokset ovat peruuttamattomia, eikä lääkehoito enää tehoa.
Aivosairauksia olisi kuitenkin mahdollista ehkäistä tehokkaasti, jos ne kyettäisiin ennustamaan jo lapsuudessa.
Hankkeen toimijat uskovat, että LBH-teknologian markkinapotentiaali on yli 600 miljoonaa euroa. Se saavutettaisiin tuotannon automatisoinnin, teknologian lisensoinnin ja liikekumppanuuksien avulla.
Kuvituskuva (Pixabay)
